Kulttuuriympäristö

Varkauden historia elää sen rikkaassa rakennusperinnössä. Varkauden kerroksellinen teollisuuden synnyttämä ja muokkaama rakennuskanta kertovat tarinaa niin teollisuuden historiasta, kuin sitä ympäröivän yhteisön vaiheista. Merkittävä säilynyt kokonaisuus on tehtaan vieressä sijaitseva Vanha Varkaus -alue, jossa tehtaan työväestön asuinrakennukset ja Tehtaan koulu muodostavat eheän kokonaisuuden.

Varkauden rakennuskantaa on ehtinyt luoda myös joukko nimekkäitä arkkitehteja.

Valter  ja Ivar Thomé

A. Ahlström Osakeyhtiön toimitusjohtaja Walter Ahlströmillä oli visio uudesta suomalaisesta kaupungista, joka syntyisi Varkauden teollisuuslaitosten ympärille. Yhtiö osti Varkauden ruukin vuonna 1909 ja alkoi voimakkaasti uudistamaan sitä. Muutos pienestä ruukista kohti monialaista teollisuuskompleksia ja itsenäistä kaupunkia alkoi. Vesivoiman valjastaminen aloitti Varkauden suuret rakennusvuodet 1910-luvun alussa. Arkkitehtiveljekset Ivar ja Valter Thomé suunnittelivat ensimmäiset teollisuuslaitokset, sekä Varkauden ensimmäisen asemakaavan. Thomén veljesten suunnittelemia rakennuksia on jäljellä mm. Varkauden museot  ja Väinölä, puuhiomo voimakanavan päällä, kansankeittiö sekä huviloita Kosulanniemessä.

Karl Lindahl

Thomén veljesten jälkeen Ahlström yhtiön luottosuunnittelijana jatkoi arkkitehti Karl Lindahl. Karl Lindahl suunnitteli esimerkiksi Tehtaan koulun, jonka A. Ahlström rakennutti työläistensä lapsia varten ennen Varkauden kunnallista itsenäisyyttä. Muita Lindahlin suunnittelemia säilyneitä rakennuksia on esimerkiksi Kosulanniemen sauna ja kirkkoherranvirasto.

Kalevi Väyrynen

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Varkauden Kauppakatu, on edustava esimerkki aktiivisen kauppalanarkkitehdin, Kalevi Väyrysen suunnittelun vaikutuksesta kaupunkikuvaan. Väyrynen on suunnitellut Kauppakadun liike- ja asuintalot 13, 15, 16, 21 ja 29. Varkauden Kauppakatu on mittakaavaltaan sekä kaupunki- ja katukuvaltaan yhtenäinen, pääosin 1940 – 1950 – luvun matalien, enintään 3-kerroksisten kivisten liike- ja asuinrakennusten reunustama katumiljöö kaupungin keskustassa.

Arkkitehti Kalevi Väyrynen toimi kauppalanarkkitehtina Varkaudessa 10 vuotta 1948 – 1958. Tänä aikana hän suunnitteli ja toteutti kauppalaan lukuisia julkisia ja muita rakennuksia mm. ortodoksisen kirkon, kaupungintalon, vesitornin, Kisapuiston urheilukentän katsomon, Lehtoniemen ja Könönpellon koulut, talouskoulun, Längmaninkadun (nyk. Evantori) kolme taloa, Ahlströminkatu 10 ja 12, Antinpuisto 8 ja Wahlinkatu 2, Luttilan siunauskappelin, Huvipirtti-työväentalon ja Kuoppakankaan asemakaavan. Kaupungin yleiskuvaan Väyrysen vaikutus oli oleellinen.

Alvar Aalto

Alvar Aallolla oli tärkeä rooli A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden tehtaiden rakennuttamisessa 1930- ja 1940-luvuilla. Ahlströmin Alvar Aallon toimistolta tilaamien Varkaus-suunnitelmien lukumäärä on useita kymmeniä. Monet suunnitelmista jäivät paperille tai toteutuivat osittain – suurimpana syynä kenties oli, että hankkeet jäivät paitsioon sotien ja niitä seuranneen ruuhkaisen jälleenrakennuskauden sekä yleisen materiaalipulan vuoksi.

Valtaosa Ahlströmin Aallolta tilaamista rakennuksista Varkaudessa liittyi tehtaan työväen asuttamiseen ja kaupungin rakenteen kehittämiseen asemakaavojen ja koetalokokeilujen myötä. Varkauden tehtaan saharakennus henki Aallon omaa tyyliä monumentaaliseksi miellettävässä mittakaavassa. Yksittäisenä säilyneenä rakennuksena merkittävin Varkauden Aalto-kohteista on vuonna 1939 valmistunut Tehtaan klubin viikonloppumaja Kinkamo. Alvar Aallon työstä Varkaudessa suurin merkitys on kuitenkin pientalotuotannossa ja talotehtaan toiminnassa.