Päiviönsaaren päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2010

      PÄIVIÖNSAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010

1. PÄIVIÖNSAAREN PÄIVÄKOTI

2. PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS 

3. PÄIVÄKODIN KASVATUKSELLINEN NÄKEMYS 

4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN

       Sisältöalueet

       Oppimisympäristö

5. YHTEISTYÖ

       Kodin ja päiväkodin yhteistyö

       Moniammatillinen yhteistyö päivähoidossa

       Muut yhteistyötahot 

6. ESIOPETUS               

7. VARHAISVUOSIEN ERITYISKASVATUS  

8. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET

9. LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

     Vasun laatiminen

     Lapsen kasvun ja oppimisen seuranta ja arviointi

10.  VASUN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA

1.  PÄIVIÖNSAAREN PÄIVÄKOTI

Päiviönsaaren päiväkoti on Varkauden päiväkodeista vanhin. Se on toiminut jo vuodesta 1937 lähtien. Aluksi päiväkotia ylläpiti Mannerheimin lastensuojeluliiton Varkauden osasto, myöhemmin päiväkoti siirtyi kau-pungille. Nykyisiin toimitiloihin keskeiselle paikalle ja lähelle luontoa päiväkoti muutti syksyllä 1981. Samalla päiväkodista tuli kaupungin ainoa erityispäiväkoti.

Talossamme on hoitopaikka 89:lle lapselle, tilavat ryhmätilat omalla sisäänkäynnillä ja monipuolisesti yhteisiä tiloja kuten sisäpuutarha.

Päiväkodissamme on runsaasti kokemusta erilaisuudesta, koska talomme on toiminut erityispäiväkotina vuosikymmenet. Tällä hetkellä meillä on kaksi integroitua erityisryhmää. Perhelähtöinen yhteistyö eli kasvatuskumppanuus lasten huoltajien kanssa on olennaisen tärkeää.

Päiväkodissamme työskentelee moniammatillinen henkilökunta. Jokaisen työntekijän koulutusta, ammattitaitoa ja kokemusta hyödynnetään varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa. Ammattitaitoa pidetään yllä mm. säännöllisellä koulutuksella ja käymällä keskusteluja työyhteisön sisällä. Kasvattajan tehtävänä on saattaa lapsi kasvamaan. Se edellyttää kasvattajalta herkkiä tuntosarvia. Innostavassa ja kannustavassa ilmapiirissä lapsi kokee iloa oppimisestaan.

2.  PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS

Päiväkodissamme annamme yhteistyössä kodin kanssa lapselle turvallisen, hänet yksilönä ryhmässä huomioivan ja hänen omaa kasvuaan ja oppimistaan tukevan paikan ”elämän eväiden” kokoamiseen.

Toiminta-ajatuksemme pohjautuu arvoihin, joista vanhemmille tehdyn kyselyn mukaan keskeisimmät ovat turvallisuus, välittäminen, rehellisyys, leikki ja yksilöllisyys. Henkilökunnan mielestä tärkeitä olivat turvallisuus, leikki, yksilöllisyys ja tasa-arvo, luottamuksellisuus sekä välittäminen ja lämpö.

3.  PÄIVÄKOTIMME KASVATUKSELLINEN NÄKEMYS

Päiväkotimme kasvatuksen tavoitteena on turvata lapselle mahdollisuus toimia lapsiryhmän jäsenenä ja järjestää hänelle sopiva hoito ja opetus sekä tarpeellinen erityistuki, kuntoutus ja apuvälineet. Tehtävänämme on kuunnella lasta, vastata hänen tarpeisiinsa ja luoda mielekkäitä mahdollisuuksia uuden oppimiseen ja kehittymiseen. Kasvattajalta edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin.

Henkilökunta kunnioittaa lapsen, lapsen vanhempien ja toistensa kokemuksia ja mielipiteitä sekä työskentelee tasavertaisuuden ja luottamuksen hengessä. Teemme tiivistä yhteistyötä mm. koulujen ja monenlaisten kuntouttavien tahojen kanssa.

Jokainen lapsi on tärkeä omana itsenään. Erityisen tuen tarve arvioidaan yksilöllisesti lapsen vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa. Erityisen tuen tarve on vain pieni osa lapsen maailmaa, ennen kaikkea hän on lapsi. Hänelle on turvattava mahdollisuus monipuoliseen leikkiin, aikuisen huolenpitoon sekä aktiiviseen toimimiseen ja osallistumiseen omassa elämässään.

4. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN

Sisältöalueet

Päiväkodin arjessa, leikki- opetus- ja toimintatuokioilla yhdistyvät eri sisältöalueet.

Lapsen oppiminen perustuu omakohtaiseen kokeilemiseen ja oivaltamiseen. Oppimisessa korostuvat lapsen oma panos, häntä itseään askarruttavien asioiden pohtiminen ja omien ratkaisujen etsiminen.

Tavoitteet:

-          ongelmanratkaisukyvyn kehittyminen

-          aistien käyttäminen ja havaintoihin luottaminen

-          asioiden välisten yhteyksien ymmärtäminen

KIELI JA VUOROVAIKUTUS

Kieli ja vuorovaikutus ovat tärkeä sisältöalue kaikille lapsille.

Kieli on lapselle ajattelun väline, oppimisen perusta sekä tärkeä osa hänen itsetuntoaan. Tavoitteemme on, että lapsi oppii ilmaisemaan itseään, kommunikoimaan toisten kanssa, jäsentämään ympäristöään sekä hakemaan tietoa. Tarpeen vaatiessa lapsen kanssa käytetään puhetta täydentämään ja korvaamaan viittomia, kuvia tms. vaihtoehtoisia kommunikointitapoja.

Tuemme lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymistä tarjoamalla monenlaisia elämyksiä ja kokemuksia erilaisista kielenkäyttötavoista. Satujen, lorujen ja laulujen sekä monipuolisten toimintamuotojen (esim. nukke- ja pöytäteatteri) kautta lapset saadaan innostumaan ja kiinnostumaan omasta äidinkielestä. Lapsen ja aikuisen läheisissä ja turvallisissa vuorovaikutussuhteissa saadut mallit niin kotona kuin päiväkodissa rakentavat lapsen tulevia kommunikaatiotaitoja.

USKONNOLLINEN KASVATUS

Uskonnollisessa kasvatuksessa kunnioitamme kunkin perheen uskonnollista vakaumusta. Kerromme lapselle kristillisen elämän peruskäsitteistä sekä

kristillisestä kulttuuriperinteestä. Uskonnollisen kasvatuksen tulee tukea lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä, luoda turvallisuuden tunnetta ja kehittää elämänmyönteisyyttä.

EETTINEN KASVATUS

Eettisessä kasvatuksessa tuemme lapsen vastuuntunnon, rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden kehittymistä. Lasta ohjataan asettumaan toisen ihmisen asemaan. Samoin tuetaan halua auttaa lähimmäisiä ja tuottaa heille iloa. Eettistä kasvatusta toteutetaan päivittäin erilaisten toimintojen yhteydessä.

MATEMATIIKKA

Päiväkoti-ikäisen lapsen matemaattiset valmiudet harjaantuvat liikunnan, leikkien ja pelien avulla ja päivittäisissä perushoitotilanteissa. Lapsi omaksuu toiminnan ja keskustelujen avulla matemaattisia käsitteitä. Luomme matematiikan opetuksessa innostavan ja rohkaisevan oppimisympäristön, joka kannustaa lasta ratkaisemaan ongelmia, vertailemaan, mittaamaan luokittelemaan ja laskemaan. Lapselle annetaan mahdollisuus itsenäiseen pohdiskeluun ja tutkimiseen sekä omien johtopäätösten tekemiseen ja oivaltamiseen.

Matemaattista ajattelua opetetaan lapselle hänen kehitystasoaan vastaavalla tavalla. Tavoitteena on välittää myönteinen asenne matematiikkaa kohtaan ja ohjata soveltamaan matemaattisia taitoja ongelmanratkaisutilanteissa. Teemme tutuksi peruskäsitteitä (muoto ja koko, luku ja määrä, lukujono, sijaintia osoittavat käsitteet sekä aika ja raha).

TAIDEKASVATUS

Taidekasvatus on osa lapsen emotionaalista, taidollista ja tiedollista kehitystä. Luomme lapselle mahdollisuuksia taidekokemuksiin ja –nautintoihin ja niistä keskustelemiseen. Ohjaamme lasta pitkäjänteiseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Tuemme lasta aistimaan ja havainnoimaan itseänsä ja kehoa musiikin, kädentaitojen ja kuvallisen ilmaisun kautta. Tekemällä taidetta lapsi saa kokemuksia ja elämyksiä, jotka tukevat tunne-elämän, minä-kuvan ja kielen kehitystä.

MUSIIKKI

Monipuolisella musiikkikasvatuksella vaikutamme lapsen koko persoonallisuuden kehittymiseen. Musiikkia on kaikkialla ja se kuuluu olennaisena osana jokaiseen arkipäivään. Lapsi musisoi taitojensa mukaisesti ja hänellä on mahdollisuus kokea iloa ja onnistumisen elämyksiä sekä löytää oma musikaalisuutensa. Arjen musisoinnin lisäksi kokoonnumme saliin laulu- ja leikkihetkille kerran viikossa ja kerran kuukaudessa vietämme koko talon yhteistä laulu- ja leikkihetkeä.

KÄDENTAIDOT

Lapsi tutustuu erilaisiin materiaaleihin, tekniikoihin ja välineisiin itsetekemisen kautta. Kädentaitojen avulla tuemme lapsen hienomotoristen taitojen vahvistumista, oman toiminnan ohjaamista ja itseilmaisua. Tekemällä itse lapsi löytää oman luovuutensa, kokee iloa tekemisestään ja työn tuloksesta. Tuemme lasta pitkäjänteiseen ja keskittyneeseen työskentelyyn, jossa itse prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos. Lapsen oma työskentely antaa mahdollisuuden erilaisten tunteiden ilmaisuun. Lasta ohjataan erilaisten työvälineiden turvalliseen käyttöön ja huolehtimaan työympäristön siisteydestä.

LIIKUNTA JA TERVEYS

Päivittäinen, monipuolinen liikunta tukee ja edistää lapsen tasapainoista kehitystä. Lapsi tarvitsee runsaasti omaehtoista liikuntaa ja hän nauttii myös ohjatuista liikunnan muodoista. Liikuntaan liittyy ilon ja mielihyvän tunteita, jotka kannustavat lasta liikkumaan lisää. Päiväkodissa tarkoituksena onkin luoda myönteinen asenne elinikäistä liikkumista kohtaan ja vahvistaa oman kehon hallintaa. Kodin ja päivähoidon yhteistyöllä takaamme lapselle liikuntaa, ravintoa ja lepoa riittävän määrän joka päivä.

LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUS

Luonto- ja ympäristökasvatus liittyy jokapäiväiseen toimintaamme päiväkotimme varhaiskasvatuksessa. Sen tavoitteena on antaa tietoa lähiympäristöstä ja luonnosta ja opettaa siten lapselle, että ihminen on osa luontoa. Näin lapsi saa tietoa ja oppii arvostamaan ja suojelemaan elollista ja elotonta ympäristöä. Harjoittelemme luonnossa liikkumisen sääntöjä, opettelemme käyttämään luonnonmateriaaleja ja muita luonnon tarjoamia mahdollisuuksia liikunnassa, askartelussa jne. ja toimimme kestävän kehityksen mukaisesti kierrättämällä ja lajittelemalla esim. biojätteet ja kartonkitölkit. 

Tutustumalla päiväkotimme tiloihin ja alueeseen sekä niissä tapahtuviin toimintoihin lapsi saa kokea turvallisuuden tunnetta. Etsimme positiivisia elämyksiä ja iloa lähellä löytyvästä luonnosta. Teemme tutuksi Päiviönsaarta osana kotikaupunkiamme Varkautta. Opimme arvostamaan suomalaisuutta sekä muita kulttuureja ja hyväksymään siten erilaisuutta ympärillämme. Huomioimme toiminnassamme vuoden kierron eri ilmiöineen, juhlapyhineen ja muine perinteineen. Aikuisen oma aito kiinnostus ja esimerkki auttavat lasta hyväksymään oikeita ympäristöasenteita.

Oppimisympäristö

Päiväkotimme toiminta- ja oppimisympäristö muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä.

FYYSINEN YMPÄRISTÖ

Päiväkotimme on monipuolinen, lasta innoittava oppimisympäristö.

Jokaisella ryhmällä on viihtyisät ja valoisat omat tilansa kahdessa kerroksessa. Lasten ilona on sisäliukumäki. Tiloja käytetään vaihdellen eri toimintoihin siten, että lapset voidaan jakaa esim. pienryhmiin eri puolille ryhmätiloja.

Yhteisiä tilojamme ovat sisäpuutarha, monitoimisali, verstas ja terapiahuoneet sekä yläkerran pieni huone.. Monitoimitilassa voimme pitää esim. jumppatuokioita ja laulu- ja leikkihetkiä. Viihtyisässä sisäpuutarhassa on tarjolla rakenteluleikkejä, hiekkalaatikko ja takka.

Päiväkodissamme on eri-ikäisille lapsille soveltuvat, monipuoliset oppimismateriaalit ja -välineet. Käytämme oppimisen tukena konkreettisia asioita esim. kuvia, esineitä ja luonnonmateriaaleja.

PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ

Lasten psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö rakentuvat vanhempien, kasvattajien ja lasten väliselle yhteistyölle ja positiiviselle ilmapiirille. Sen myötä yhdessä toimimisesta tulee turvallista, johdonmukaista, myönteistä, iloista ja lasta kannustavaa. Pyrimme toiminnassamme kiireettömyyteen ja yksilölliseen huomioimiseen.

Meille on tärkeää erilaisuuden hyväksyminen. Kannustamme lapsia toistensa huomioimiseen ja auttamiseen. Haluamme lapsen kokevan että kaikki ovat yhtä tärkeitä.

HOITO, KASVATUS JA OPETUS

Hoito, kasvatus ja opetus liittyvät kaikkeen päivittäiseen toimintaamme. Ne nivoutuvat toisiinsa mutta painotus muuttuu yksilöllisesti lapsen iän, vireyden ja kehitystason mukaan.

Päiväkodissamme painotamme perheeseen tutustumista ja perheen kuulemista jo tutustumishetkestä lähtien. Pyrimme luomaan yhteistyössä perheen kanssa turvalliset ihmissuhteet ja tavoitteena on avoin vuorovaikutussuhde lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhdessä mietimme lapselle oppimisen tavoitteet yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurin mukaisesti

 5.  YHTEISTYÖ

KODIN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTYÖ

Päävastuu lapsen kasvatuksesta on hänen vanhemmillaan. Päiväkodin tavoitteena on tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässä. Jotta kasvatus olisi yhdensuuntaista ja tavoitteet yhtäläiset, on kodin ja päiväkodin yhteistyö erittäin tärkeää. Kodin ja päiväkodin luottamuksellinen ja ymmärtäväinen suhtautuminen toisiinsa antaa hyvän pohjan yhteistyön onnistumiselle ja kasvatuskumppanuudelle.

Yhteistyö alkaa lapsen tutustumiskäynnistä päiväkotiin ennen varsinaista hoitoon tulemista. Lapselle on suuri muutos, kun hän siirtyy kodista päiväkodin lapsiryhmän jäseneksi. Vanhemmat voivat auttaa lasta tässä tilanteessa kertomalla päiväkodista ja keskustelemalla asioista, jotka lasta askarruttavat. Lapsen sopeutumista helpottaa jos vanhemmat voivat aluksi olla hänen mukanaan päiväkodissa. Vanhemmat ovat myöhemminkin tervetulleita tutustumaan päiväkodin toimintaan ja osallistumaan toiminnan suunnitteluun.

Päivittäiset vanhempien ja hoitohenkilökunnan juttutuokiot ovat tärkeä yhteistyömuoto. Niissä molemmat kasvatusosapuolet saavat tietoa lapsen mielialoista, toverisuhteista ja päivän tapahtumista. Näiden juttutuokioiden merkitys korostuu varsinkin hoitosuhteen alussa.

Uuden toimintakauden alussa järjestämme rauhallisen, kahdenkeskisen juttuhetken jokaisen lapsen vanhempien kanssa lasta koskevista asioista. Lapselle laaditaan tuolloin varhaiskasvatuksen suunnitelma.

Päiväkodin henkilökunta on vaitiolovelvollinen kaikissa lasta ja perhettä koskevissa asioissa.

Päiväkodin vanhempainyhdistys on toiminut joskus traditionaalisemmin ja kiinteämmin, joskus toiminta on ollut enemmän projektiluonteista, kuten koko perheelle tarkoitettuja toimintapäiviä tai iltatapahtumia.

PÄIVÄHOIDON MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ

Päiväkodissamme työskentelee usean eri ammattipätevyyden omaavia kasvatusalan ammattilaisia ja kaikkien osaamista käytetään takaamaan lapsen myönteistä kasvua. Pohjakoulutuksen ja työkokemuksen lisäksi osaamistamme ylläpitävät erilaiset täydennyskoulutukset.

MUUT YHTEISTYÖTAHOT

Teemme säännöllisesti yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa:

-          perus- ja erityisopetus

-          muut päiväkodit ja perhepäivähoito (toimimme pph:n varahoitopaikkana)

-          terveydenhoito (mm. neuvolat) 5-vuotiskaavake, hammasvalistus eskareille

-          kasvatus- ja perheneuvola

-          puheterapia, toimintaterapia ja fysioterapia

-          KYS ja Vaalijalan kuntayhtymä

-          kaupungin sosiaalitoimi

-          seurakunnat

-          kulttuuritoimisto, kirjasto, museot, jäähalli, uimahalli, pelastuslaitos.

 6.  ESIOPETUS

JÄRJESTÄMINEN:

-          6-vuotiaille oma ryhmä

-          erityisesiopetus lisätuen tarpeessa oleville

-          leikkiä korostetaan

-          esiopetuksen suunnitelmat: kaupungin ja päiväkodin oma sekä lapsen oma esiopetussuunnitelma

-          jatkumo varhaiskasvatuksesta esikoulun kautta perusopetukseen/ alakouluun.

 7. VARHAISVUOSIEN ERITYISKASVATUS

Varhaisvuosien erityiskasvatus sisältää oppimisvaikeuksien varhaisen tunnistamisen, ennaltaehkäisyn ja kuntouttamiseen liittyvät toimet.

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA LAPSI

Lapsi, jonka kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet erilaisista syistä(esim. sairaus tai vamma) sekä lapsi joka tarvitsee psyykkistä tai sosiaalista tukea on oikeutettu varhaiskasvatuksessa erityiseen tukeen.

Erikoislääkäri tai muu asiantuntija määrittelee erityisen tuen tarpeen.

Erityistä tukea saavat myös lapset, joiden kehityksestä vanhemmat tai kasvatusalan tai terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan.

HUOLENAIHEET VOIVAT LIITTYÄ ESIM. SEURAAVIIN KEHITYKSEN OSA-ALUEISIIN:

-          kieli ja vuorovaikutus

-          tarkkaavaisuus ja keskittyminen

-          hieno- ja karkeamotoriikka

-          kognitiivinen eli tiedollinen osa-alue

-          tunne-elämä ja sosiaaliset taidot

-          hahmottaminen

-          käyttäytymisen ongelmat.

TOTEUTTAMINEN PÄIVÄKODISSAMME

Päiväkodissamme toimii kaksi integroitua erityisryhmää. Integroidussa erityisryhmässä on 12 lasta, joista osalla on erityisen tuen tarve. Erityistukea tarvitsevia lapsia on sijoitettu inkluusioperiaatteen mukaisesti myös päiväkodin muihin ryhmiin.

HENKILÖSTÖRAKENNE

Erityisryhmissä työskentelee 3-4 henkilöä, joista vähintään yksi on erityiskoulutuksen saanut henkilö. Päiväkotimme henkilöstöllä on tietoa ja taitoa, kokemusta ja motivaatiota kohdata jokainen lapsi ja perhe yksilöllisesti.

TOIMINTATAVAT JA SISÄLLÖT

Integroiduissa erityisryhmissä työskennellään paljon pienryhmissä. Useat lapset tarvitsevat myös yksilöohjausta sekä parityöskentelyä.

Lapsen kanssa tehtävässä kuntoutustyössä on erittäin tärkeää lapsen ja aikuisen välinen hyvä vuorovaikutussuhde.

Kuntouttavaan arkeen kuuluvat mm. selkeä päivärytmi ja vuorovaikutuksen vahvistaminen, jossa käytämme apuna mm. viittomia ja kuvia. Lapsen havaintotoimintoja tuetaan toiminnallisella ja monikanavaisella opetuksella. Lapset, joilla on oppimisen vaikeuksia, tarvitsevat perushoito-, kasvatus- ja oppimistilanteissa paljon toistoja asioiden omaksumiseksi. Ensisijaisesti kuntouttava toiminta tapahtuu päivähoidon arjen tilanteissa, lapsen perustaitoja harjaannuttaen ja hänen itsetuntoaan vahvistaen.

Sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen on yksi tärkeimpiä kehitettävistä osa-alueista erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla. Lapsi harjoittelee sosiaalisia taitoja vertaisryhmässä. Hyvä sosiaalinen verkosto tukee lapsen kehitystä. Päiväkodissamme panostetaan siihen, että jokainen lapsi kokee olevansa tasavertainen ja hyväksytty omassa ryhmässään.

Monipuolinen liikunta varhaislapsuudessa edistää lapsen oppimisvalmiuksia. Päiväkodin sali tarjoaa hyvät mahdollisuudet sisäliikuntaan. Päiväkotimme iso piha, retkeilymahdollisuudet päiväkotimme portilta alkaen, uintimahdollisuus läheisellä uimahallilla, hiihtoladut lähimaastossa ja luisteluvuorot jäähallilla antavat monipuolisia liikuntakokemuksia kaikille lapsille.

YHTEISTYÖ

Yhteistyö erityistä tukea tarvitsevien lasten perheiden kanssa on tiivistä. Päivittäiset keskustelut ja erilaiset reissuvihkot antavat molemmille osapuolille tärkeää tietoa lapsen mielialoista, kaverisuhteista, päivän tapahtumista ja toiminnasta. Yhteistyössä vanhempien ja lapsen kuntoutuksessa mukana olevien tahojen kanssa laadimme lapsen henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS).

ERITYISPÄIVÄHOIDON MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ

 8. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET

Tavoitteenamme on vahvistaa perheiden ja lapsen identiteettiä kunnioittamalla erilaista kieli- ja kulttuuritaustaa.  Kerromme perheelle päivähoidon toimintatavoista ja päivähoidon kautta lapsi ja perhe tutustuvat suomalaiseen arkeen. Eri kielitaustoista tulevien lasten vuorovaikutustaitojen vahvistaminen ja suomen kielen omaksuminen on päivähoidon haasteellinen ja tärkeä tehtävä. Käytämme apuna selkeää puhetta, kuvia ja viittomia. Tarvittaessa käytämme tulkin palveluja.

Varkauden kaupungissa on toteutettu romanilasten varhaiskasvatukseen liittyvä Kaalengo Kenti –hanke, jonka työryhmässä päiväkotimme edustaja oli mukana.                       

9.  LAPSEN OMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päivähoidossa olevalle lapselle yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Suunnitelma laaditaan toimintakauden alussa ja sen sisältöä ja toteutumista arvioidaan toimintakauden mittaan. Päiväkodin henkilöstö havainnoi lasta ja arvioi lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista päivittäisissä keskusteluissa vanhempien ja henkilöstön kanssa, tiimipalavereissa, vanhempien kasvatuskeskusteluissa sekä eri yhteistyötahojen kanssa käytävissä keskusteluissa.

Arvioinnin kohteena ovat:

-          lapsen oman kehityksen arviointi

-          päiväkodin fyysinen oppimisympäristö ja sen toimivuus

-          lapsen itsearviointi (esioppilaat).

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisältöä voidaan dokumentoida esim. valokuvien, lasten tekemien töiden (esim. askartelut), haastattelujen, lehtileikkeiden ja piirrosten kautta. Dokumentointi välittää tietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä.

10. VASUN SISÄLLÖLLINEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA

Työyhteisön toiminnan arviointi perustuu jatkuvaan oman työn arviointiin ja sen kehittämiseen. Työyhteisön toiminnan kehittymisessä vaikuttavat keskinäinen luottamus ja henkilöstön yhteistyötaidot ja kehittämisilmapiiri. Päiväkodin yhteisen varhaiskasvatussuunnitelman arviointiin ja kehittämiseen osallistuu koko päiväkodin henkilöstö, vanhempien ajatuksia ja mielipiteitä huomioiden.