Taulumäki ja Kauppakatu
 Mikkelintien ja Rajakadun risteys 1910-luvun lopussa. Oikealla Beda ja Abel Ruotsalaisen leipomo ja konditoria. Rakennuksen seinässä on kyltti, joka osoitti Joroisten ja Leppävirran kunnan rajan, ennen Varkauden kauppalan itsenäistymistä vuonna 1929. Tästä on saanut nimensä Rajakatu. Ruotsalaisen talosta seuraavana sijaitsee Valokuvaamo Jäniksen liike- ja asuinrakennukset, sitten räätäliliike, parturi Pölläsen ja Immosen talot. Kalle Pöllänen piti parturiliikkeen lisäksi myös sekatavarakauppaa 1920-luvulla. David Koistisen ja myöhemmin Hjalmar Immosen omistama rakennus on seuraava. Vasemmassa laidassa Rataksen kangaskauppa ja Kujasen talo, jossa myöhemmin toimi myös Mykrän lihakauppa. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma |
Mikkelintien (nyk. Kauppakadun) ympäristön liikekeskusta ja asuinrakennukset ovat syntyneet Järvelän virkatalon maille. Järvelän virkatalo on vanha sotilasvirkatalo, Järvikylän kartanon alainen vääpelin puustelli, joka sijaitsi kartanon ulkopalstalla Varkaudessa. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tilasta myytiin tontteja ruukin läheisyyteen asettuneille yksityisyrittäjille ja kauppiaille. Mikkelintien varteen keskittyi tehtaan toiminnasta erillinen, mutta sen väestöä palveleva liikekeskusta. Katua reunustavat liike- ja asuinrakennukset olivat vuosisadan alussa pääasiassa yksi- tai kaksikerroksisia puurakennuksia, joissa katutasossa oli liikehuoneistoja ja yläkerroksissa asuntoja
 Taulumäen alueella rakennustoiminta oli erityisen vilkasta 1920-1930-lukujen taitteessa. Tuolloin Mikkelintien varteen valmistuivat muun muassa Solmun kemikalioliike, liikennöitsijä Halosen kiinteistö, Rovamon kauppakiinteistö, Halosen huonekaluliike ja monia muita pitkään Varkaudessa toimineita liikkeitä. Kuva on noin vuodelta 1935. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma |
Torikauppaa Taulumäellä on käyty jo ainakin 1910-luvulta saakka, virallisesti Taulumäen tori on toiminut 1960-luvulta lähtien. Varkauden kauppalan ja kaupungin kasvun vaurastumisen symbolina voidaan pitää Kalevi Väyrysen suunnittelemaa vesitornia, jonka rakennustyöt alkoivat vuonna 1954. Valmis vesitorni hallitsi maisemaa, erikoinen rakennus vesisäiliön alla sijainneine asuntoineen ja alakerrassa sijaitsevine museoineen oli paikkakunnan ylpeys
 Uuden ilmeen lisäksi Mikkelintie sai uuden nimen, Kauppakatu vuonna 1965. 1960-luvulle tultaessa kadun varteen oli jo noussut useita kivitaloja, mutta 1900-luvun alussa valmistuneet puiset asuin- ja liiketalot pitivät vielä pintansa varsinkin Taulumäen puoleisessa päässä katua. Taustalla häämöttää "Kauppakadun lukko", vuonna 1954 valmistunut vesitorni. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma |
Taulumäen alueen ensimmäinen kaava on Carolus Lindbergin käsialaa, vuodelta 1939. Myös kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrynen suunnitteli alueelle kaavan vuonna 1948. Uuden asemaakaavan Taulumäen alueelle suunnitteli vuonna 1966 Olli Kivinen, sen mukaisesti Mikkelintietä reunustavat matalat, korkeintaan kolmikerroksiset kivitalot. Nykyisessä varsin yhtenäisessä katukuvassa näkyy voimakkaasti myös Kalevi Väyrysen kädenjälki. Kauppakadun muutos puutaloalueesta kivitalokeskustaksi on ollut nopeaa, nykyisin vanhasta puutalokaupungista on jäljellä vain teatteritalo