Varkauden puunjalostustehtaat
 Voimakanava rakenteilla, taustalla oikealla vanha saharakennus,sitten valmistumassa oleva puuhiomo, massatornit ja kellotorni (Ivar ja Valter Thomé). Kuva on noin vuodelta 1915. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström |
Varkauden ruukki perustettiin Huruskosken rantaan 1800-luvun alussa. Gustaf Wreden omistama ruukki oli 1800-luvun alkupuolella keskittynyt pääasiassa metalliteollisuuteen. Ruukin yhteydessä toimi kuitenkin vuodesta 1830 lähtien pienimuotoinen saha. Vuonna 1834 Paul Wahl ja Erik Johan Längman ostivat Varkaudn tehtaat. Heidän kiinnostuksensa alueen metsiin sai aikaan sahan toiminnan kehittymisen ja laajenemisen. Vuonna 1909 Varkauden tehtaat siirtyivät A. Ahlström Osakeyhtiön omistukseen. Tällöin varsinaisen puunjalostusteollisuuden katsotaan alkaneen Varkaudessa.
Varkauden tehtaiden kehittäminen sahasta kokonaisvaltaiseksi puunjalostusteollisuuslaitokseksi alkoi 1910-luvulla. Ruukin väkimäärä kasvoi voimakkaasti suurten rakennusvuosien myötä, 1910–1920-lukuja voidaankin pitää suurina murrosvuosina Varkauden historiassa. Varkauden tehdasalueen suunnittelusta vastasi 1910-luvulla arkkitehtitoimisto Walter ja Ivar Thomé, jonka käsialaa oli myös Varkauden ensimmäinen asemakaava. Myöhemmin Thomén veljesten työtä jatkoivat tehdasrakennusten suunnittelijoina muun muassa Karl Lindahl ja Alvar Aalto
 Varkauden selluloosa- ja paperitehdasrakennukset valmistumisensa jälkeen 1920-luvun lopulla. Selluloosatehdas (Ivar ja Valter Thomé) valmistui vuonna 1918, uusi saha (Karl Lindahl) 1919, paperikone 1 otetiin käyttöön vuonna 1921, paperikone 2 vuonna 1926. Vaneritehdas valmistui myöskin vuonna 1926. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma |
Vesivoiman valjastaminen ja voimakanavan ja -aseman rakentaminen aloittivat suuret rakennusvuodet tehtaalla 1910-luvulla. Thomén veljesten suunnittelema voima-asema ja voimakanava rakennettiin vuonna 1913. Seuraavana vuonna aloitettiin puuhiomon ja sen tarvitsemien vesitornien rakentaminen. Hioketta valmistettiin aluksi vientiin, sillä omat jatkojalostuslaitokset eivät olleet vielä valmiita.
Selluloosatehtaan piirustukset olivat myöskin Ivar ja Valter Thomén käsialaa. Selluloosatehtaan rakentaminen aloitettiin vuonna 1916 ja se valmistui vuonna 1919. Selluloosatehtaan kanssa samana vuonna valmistui myös Karl Lindahlin suunnittelema uusi saha. Tuotetusta selluloosasta päästiin tekemään paperia 1920-luvun alussa. Paperikone 1 otettiin käyttöön 6.12.1921. Ykkönen tuotti paperia 85 vuoden ajan kunnes sen toiminta lopetettiin loppuvuodesta 2006.
1920-luvun alun taloudellisen laskukauden jälkeen voitiin Varkauden tuotantolaitosten rakentamista jälleen jatkaa. Toinen paperikone käynnistyi vuonna 1926. Vaneritehtaan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1925. Seuraavana vuonna vaneritehdas aloitti tuotantonsa. Vaneritehtaan valmistuminen ja toisen paperikoneen käyttöönotto lopettivat suuret rakennusvuodet.
Tehtaiden rakennusvaiheen päätyttyä päästiin aloittamaan tuotanto täydellä teholla. Tehtaiden työntekijämäärät nousivat tasaisesti. 1920-luvun alusta 1960-luvun alkuun mennessä ruukilla työskentelevien määrä oli kaksinkertaistunut noin 4000 henkilöön. Samoin ruukin, myöhemmin Varkauden kauppalan, väkiluku oli samaan aikaan yli nelinkertaistunut. Suurin osa ruukin työntekijöistä asui tehtaan läheisyydessä. 1930-luvulla ja ennen kaikkea sotien jälkeen asutus alkoi levitä laajemmalle alueelle.
Varkauden tehtaita on vuosien varrella uudistettu useaan kertaan. Vuonna 1948 valmistui uusi saha, jonka ulkoasu oli Alvar Aallon käsialaa. Saha toimi vanhassa paikassaan Voimakanavan varrella 1970-luvun alkupuolelle saakka, jolloin se siirtyi Ahlströminkadun toiselle puolelle tehden tilaa muun muassa voima-asemalle ja myöhemmin kuumahierrelaitokselle. Kolmas paperikone käynnistyi vuonna 1961 ja neljäs 1977
