Lehtoniemen tehdasalue
 Lehtoniemen tehdasrakennukset, saha, laivanveistämö ja konepaja ja 1900-luvun alussa. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström |
Taipaleen kanavan alueelle rakennettiin vuonna 1886 insinööri Albert Krankin toimesta pieni kuivatelakka, konepaja ja vesimylly. Tilat kävivät nopeasti pieniksi ja jo seuraavana vuonna yritys hankki Lehtoniemestä lisätontin. Vuonna 1888 valmistui korjauspaja, vuotta myöhemmin uusi korjauspaja, valimo, varasto ja seitsemän asuinrakennusta. Oy Tehtaat Taipale & Lehtoniemi Fabriker Ab:n toiminta siirtyi myöhemmin kokonaan Lehtoniemeen.
 Lehtoniemen Tehtaan portti ja portinvartija Utriainen 1920-luvulla. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström |
Lehtoniemen tehtaan ensimmäinen tilauslaiva Salmi valmistui vuonna 1889. Lehtoniemi oli erikoistunut laivojen, koneiden ja pannujen rakentamiseen. Telakalla ja konepajalla valmistui yhteensä 205 höyrylaivaa, noin 350 höyrykonetta ja 350 höyrykattilaa. Huomattava osa tuotteista päätyi ulkomaille. Krank kuoli vuonna 1902 ja Carolus Wrede osti yrityksen. Maailmansodan alkaminen merkitsi tilausten lisääntymistä. Kun venäläisten tilaukset loppuivat vuonna 1917, Lehtoniemi joutui taas taloudellisiin vaikeuksiin. 1920-luvun lopun lama oli lopullinen isku yrityksen toiminnalle. Ahlström osti konkurssiin menneen yrityksen ja lopetti toiminnan. Tehdasalueelle siirtyi puuteostehdas, josta myöhemmin kehittyi Ääniteknillinen tehdas, jonka tuotteita olivat erilaiset äänieristysmateriaalit. Tehtaalla tehtiin levyjen lisäksi muun muassa ovia ja ikkunoita ja erilaisia kalusteita. Muita tehtaan tuotteita olivat muun muassa puhelinkoju, vanerijolla, Sinisiipi-niminen purjevene, moottorivene ja intiaanikanootti. Tehtaan toiminta loppui vuonna 1965.
Lehtoniemeen rakentui monimuotoinen tehdasyhteisö, jossa sijaitsi keksijänäkin tunnetun insinööri Krankin ”älypaja”, laivaveistämö, konepaja ja valimo sekä saha, tiilinen sauna ja työläisten asuinrakennuksia. Parhaimmillaan tehtaalla työskenteli lähes 200 henkilöä
 Lehtoniemen raitti ja tehtaan työväestön asuinrakennuksia1920-luvulla, vasemmalla kahdentoista hellahuoneen Pitkä pytinki, sitten tehtaan konttorirakennus, tehtaan portti ja Tenhusen talo, jossa asuntojen lisäksi sijaitsi myös tehtaan ruokala, sitten Tuovisen, myöhemmin Mannerkorven omistama asuinrakennus. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström |
Tehtaan työläisten asuinrakennukset sijaitsivat tehdasalueen lähistöllä. Ne olivat pääasiassa hellahuoneista koostuvia pytinkejä. Näistä rakennuksista jäljellä on vain Isotalo-niminen asuinrakennus, joka valmistui 1913. Tehtaan patruuna Albert Krank perusti vuonna 1897 tehtaansa työntekijöiden lapsille koulun. Aluksi se sijaitsi Taipaleen kanavalla, jonne lapset kuljetettiin Lehtoniemestä laivalla. Koulu siirtyi vuonna 1900 Lehtoniemeen omaan rakennukseensa. Vanha koulu toimi aina vuoteen 1951 saakka, jolloin uusi, kauppalanarkkitehti Kalevi Väyrysen suunnittelema koulurakennus valmistui.
 Lehtoniemen vanha koulurakennus, joka aloitti toimintansa tässä vuonna 1900. Rakennus sijaitsi luonnonkauniilla paikalla lähellä nykyistä toimintakeskus Niemen rakennusta. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström |
Koulua lähellä sijaitsi asuinrakennus, joka valmistui 1880-luvulla konepajan johtajien ja virkamiesten asuinrakennukseksi. Myöhemmin siinä asui A. Ahlström Osakeyhtiön virkamiehiä perheineen. Nykyisin rakennuksessa toimii toimintakeskus Niemi. Tehtaan patruunalle rakennettiin 1890-luvulla Poronsarveksi nimitetty asuinrakennus. Alueella sijaitsi myös useita kauppoja, posti ja oma rautatiepysäkki.
Lehtoniemen tehtaan johto oli Varkauden tehtaita suopeampi työläisten järjestäytymiselle. Lehtoniemen työväenyhdistys perustettiin jo vuonna 1903. Lehtoniemen työväentalo valmistui vuonna 1906. Sen suojissa kokoontuivat useat harrastusjärjestöt. Työväentalon tapahtumissa olivat usein mukana myös tehtaan johtoon ja ylempään virkamieskuntaan kuuluvat henkilöt. Tämän Itä-Suomen vanhimman työväentalon tilanne on tällä hetkellä hyvin uhanalainen, sillä sen kunto on päästetty huonoksi.