Pirtinniemen laivatelakka ja konepaja
![]() Pirtinniemen laivatelakka 1910-luvun alussa, Vasemmalla 1901 valmistunut hinaaja Jorma, sen takana laivanrakennushalli, eli sööli. Oikealla kattilapaja, eli pannuversta. Tehtaiden suurten rakennusvuosien aikaan 1910-1920-luvuilla myös Pirtinniemen rakennuskanta uusittiin. Vuonna 1912 valmistui uusi kattilapaja, uusi konepajarakennus valmistui 1920, ja tämän jälkeen vielä uusi sööli 1920-luvulla. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström |
Varkaus oli koko maan osalta merkittävä laivanrakentaja. Pirtinniemessä oli jo 1850-luvulla pienimuotoista laivanrakennustoimintaa. Tuolloin vaatimattomilla telakkarakennelmilla rakennettiin muutamia kuunareita, lotjia ja suuria veneitä. Höyrylaivojen, hinaajien ja suurten matkustaja-alusten valmistus alkoi kuitenkin varsinaisesti vasta vuonna 1866, kun Pirtinniemeen rakennettiin telakka. Laivaveistämöllä voitiin myös korjata vanhempia aluksia sekä rakentaa uusille laivoille koneet ja potkurit. Kaiken kaikkiaan Pirtinniemen telakalla rakennettiin lähes 800 erilaista alusta, hinaajia, matkustaja-aluksia, losseja jne
![]() Vuonna 1899 valmistunut Rusko matkustaja-alus. Sen rakennusnumero oli 346, tilaaja oli Höyryvenhe Oy Rusko Nilsiästä ja mitat 65´x 14´x 4´ Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström |
Konepaja sijaitsi aluksi Ämmäkosken rannalla, mutta se siirrettiin laivavarvin yhteyteen 1919, kun paja tuhoutui tulipalossa. Tärkeimpiä Wahlin konepajan tuotteita olivat höyryveneet, -pannut, ja -koneet sekä kehä- eli raamisahat. Vielä 1910-20 luvuilla konepajateollisuus jatkoi toimintaansa Paul Wahlin & Co. lanseeraamilla linjoilla, sillä Ahlstömin painopiste oli puunjalostusteollisuudessa.
1930-luvulla tehostettiin konepajatoimintaa, mutta sotavuodet katkaisivat kehityksen.Höyrykattiloiden ja höyrykoneiden valmistus korvautui vähitellen kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden koneilla, siltaelementeillä ja muilla teräsrakenteilla sekä lämpöpattereilla ja puuhiilikaasuttimilla. Sota-aikana konepajalla valmistettiin tykkien kranaatteja ja telttamiinoja. Lisäksi konepaja korjasi sodassa vaurioituneita panssarivaunuja.1940-luvulla panostettiin sotakorvauksien takia merkittävästi konepajateollisuuteen.
1940-50- luvuilla uutena tuotantolinjana alkoi seulalevyjen valmistus. Varkauden konepaja teki vielä 1950-luvulle saakka höyrykattiloita valmistamiinsa aluksiin. 1940-luvun lopulta lähtien valmistettiin uusina kattilatyyppeinä voimalaitos- ja teollisuuskattiloita. Vuonna 1945 syntyi uusi tuote, stanssatut seulalevyt, sotakorvausteollisuuden myötävaikutuksella. Levyjä valmistettiin Pirtinniemen konepajalla. Vuonna 1958 ryhdyttiin valmistamaan porattuja ja jyrsittyjä levyjä sekä rumpuja
![]() Pirtinniemen laivaveistämö ja konepaja ilmasta käsin kuvattuna 1950-luvulla. Vaalea rakennus kuvan keskellä on 1920-luvulla valmistunut laivanrakennushalli, sen oikealla puolella sijaitseva kaarikattoinen halli on kattilapaja. Sen vieressä on 1942 valmistunut konttorirakennus. Suuret konepajan uudisrakennukset valmistuivat 1950-luvulla. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma |


