Tehtaan asuinalueet, koulut ja kirkko
Tehtaan laajennuksen lisäksi A. Ahlström Osakeyhtiön ja sen pääjohtaja Walter Ahlströmin pyrkimyksenä oli luoda uudenlainen teollisuusyhdyskunta, jossa kaikki toiminnot olivat osana kokonaisuutta. Ivar ja Valter Thomésta tuli Varkauden tehtaiden luottosuunnittelijoita 1910-luvun alussa. Kaupunkisuunnittelun lähtökohdat olivat toiminnalliset. 1910-1920-luvuilla rakennetut tehtaan työntekijöiden asuntoalueet sijoittuivat teollisuuslaitosten ympärille hierarkkisessa järjestyksessä.
Tehtaan työväestö asui suurehkoissa hirsisissä vuokrakasarmeissa, joissa oli yhden tai korkeintaan kahden huoneen käsittäviä asuntoja. Työntekijöiden asuinrakennukset sijoittuivat Kommilan tilan maille, Savontien varteen. Ensimmäisiä valmistuneita rakennuksia olivat Pontus Brandtin suunnittelemat Niittylät ja Koivulat, jotka valmistuivat 1910-luvulla. Savontien alueelle valmistui kaiken kaikkiaan 21 vuokrakasarmia. Näistä suurin oli vuonna 1919 valmistunut Korpela.
Lähimpänä tehdasta sekä Parsiusmäen lähistöllä sijaitsivat virkamiesten ja mestareiden asuinrakennukset. Tehtaan vieressä sijaitsevat, Thomén veljesten suunnittelemat Tienhaarat, Tienkorvat ja Tienvarret sekä Lehtola rakennettiin vuosina 1913–1920.
 Savontien mutkan toteutunutta asemakaavaa. Kuvassa etualalla Ahlströminkatu, jonka varrella mestari- ja virkamiesasunnoiksi valmistuneet Thomén veljesten Tienvarret, Tienhaarat ja Tienkorvat, sitten alun perin työväenasunnoiksi valmistuneet Peltolat ja Koivulat, jotka 1923 palon jälkeen muutettiin mestariasunnoiksi. Keskellä kuvaa Karl Lindahlin suunnittelma tehtaan koulu laajennetussa asussaan. Sen vierellä Yhteiskoulu. Savontien varrella työväen asuinrakennuksia, ensin Niittylät, sitten Korpela, Lepistot, Mäntylät, Honkala jne. Kuva on 1930-luvulta. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström |
Kosulanniemi oli varattu tehtaan johdolle. Alueen rakennukset olivat suurehkoja huvilatyyppisiä taloja, jotka tarjosivat perheille väljät asunnot luonnonkauniissa asuinympäristössä. Ensimmäinen näistä oli paikallisjohtajan asunnoksi vuonna 1912 valmistunut, arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordmanin Rantala, joka sai Alvar Aallon suunnitelmien pohjalta uuden ulkoasun 1940-luvulla. Suurimman osan Kosulanniemen huviloista on suunnitellut A. Ahlström Osakeyhtiön luottosuunnittelijat Thomén vejekset, Karl Lindahl sekä Gunnar Aspelin.
 Tehtaan paikallisjohtajan asuinhuvila Rantala Kosulanniemessä alkuperäisessä asussaan 1920-luvulla. Rakennuksen nykyinen ulkoasu on Alvar Aallon käsialaa. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekst |
Yhtiö rakennutti alueelle 1924 Tehtaan kansakoulun, jonka vierellä sijaitsi vuonna 1921 valmistunut yhteiskoulurakennus. Alueelle valmistui myös vuonna 1925 Karl Lindahlin suunnittelema työväen sauna- ja pesularakennus Viltinrantaan, sekä saman suunnittelijan sauna Kosulanniemeen. Jo Varkauden ruukin ensimmäisessä asemakaavassa kirkon paikka määriteltiin Ahlströminkadun päähän. Kirkko valmistui talvisodan kynnyksellä 1939, sen suunnitteli arkkitehti Martti Paalanen
 Varkauden kirkko juuri valmistumisensa jälkeen. Kirkko muodosti komean päätepisteen bulevardimaiselle Ahlströminkadulle. Kuva: Varkauden museon kuva-arkisto, Valokuvaamo Jäniksen kokoelma |
Kosulanniemi oli varattu tehtaan johdolle. Alueen rakennukset olivat suurehkoja huvilatyyppisiä taloja, jotka tarjosivat perheille väljät asunnot luonnonkauniissa asuinympäristössä. Ensimmäinen näistä oli paikallisjohtajan asunnoksi vuonna 1912 valmistunut, arkkitehtitoimisto Fagerholm & Nordmanin Rantala, joka sai Alvar Aallon suunnitelmien pohjalta uuden ulkoasun 1940-luvulla. Suurimman osan Kosulanniemen huviloista on suunnitellut A. Ahlström Osakeyhtiön luottosuunnittelijat Thomén vejekset, Karl Lindahl sekä Gunnar Aspelin.