Omaishoidon tuki

 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.3.2011 ALKAEN

1. OMAISHOIDON TUKI

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön vaativan hoidon ja huolenpidon järjestämistä hoidettavan kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Erityisestä syystä hoito voi tapahtua myös hoitajan kotona. (Laki omaishoidon tuesta 2005/937)

Omaishoidon tuki on lain mukaista palvelua, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnalla. Palveluiden taso ja euromäärä ovat kunnan päätettävissä. (Laki omaishoidon tuesta 2005/937)

Omaishoidon tukea ei voida myöntää yksityiselle palveluntuottajalle. Omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus, vaan etuus on määrärahasidonnainen ja sen saaminen perustuu kunnan harkintaan. Tuki maksetaan kaupungin talousarviossa annetusta määrärahasta eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. (Laki omaishoidon tuesta 2005/937)

Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista, sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista.(Laki omaishoidon tuesta 2005/937)

Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään ruuanlaittoon, siivoukseen tai asiointeihin kodin ulkopuolella liittyvää avun tarvetta. (Laki omaishoidon tuesta 2005/937)

Tuen maksaminen alkaa hakemuksen jättämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien, eikä sitä makseta takautuvasti. Omaishoidon tukea ei makseta, jos hoidettava on laitoshoidossa, tavallisessa tai tehostetussa palveluasumisessa tai käy kokeilulomilla kotona. Tukea ei makseta myöskään silloin, jos vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi tai nuori opiskelee oppilaitoksessa, jossa on mahdollisuus asua kouluviikkojen ajan oppilaskodissa.

Ennen tukipäätöstä tehdään tarvittaessa yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.(Laki omaishoidon tuesta 2005/937)

Omaishoidon tukihakemukset käsitellään tarpeen mukaan kokoontuvassa moni ammatillisessa työryhmässä. Asiakkaalle kirjallisen päätöksen tekee viranhaltija. Tuki maksetaan omaishoidon tuesta annetun lain mukaan vain hoitajalle.

Omaishoidon tuki lakkaa, kun omaishoidon tuelle ei ole lainmukaisia edellytyksiä.

2. OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN

Omaishoidon tukea haetaan kirjallisesti siihen tarkoitetulla hakulomakkeella (Omaishoidon tuen hakemus). Hakemuslomakkeita saa omaishoidon tukea hoitavilta viranhaltijoilta sekä Varkauden kaupungin virallisilta internetsivuilta www.varkaus.fi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan hoidettavalta ajan tasalla oleva lääkärinlausunto hoidettavan terveydentilasta tai sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan lausunto ja muut mahdolliset selvitykset. Tarvittaessa viranhaltija pyytää asiakkaan luvalla hakemuksen käsittelyn kannalta välttämättömiä lisätietoja kaupungin sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöltä. Puutteellisia hakemuksia pyydetään täydentämään ennen käsittelyä.

Hakemusta käsittelevä viranhaltija käy ennen tukipäätöksen tekoa hakijan kotona arviointikäynnillä yksin, työparin tai asiantuntijaryhmän kanssa. Käynnillä arvioidaan omaishoidettavan avun tarve ja toimintakyky, omaishoitajan terveydentila, soveltuvuus omaishoitajaksi sekä arkea tukevien palveluiden tarve.

Omaishoidettavan hoito-olosuhteiden tulee olla omaishoidolle soveltuvat.

Hoitajan tulee olla hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö, jonka hoidettava on hoitajakseen hyväksynyt ja joka oman ikänsä, kuntonsa ja elämäntilanteensa puolesta pystyy suoriutumaan tehtävästä, sekä kykenee ottamaan vastuuta omaishoidettavan hoidon järjestelyistä ja hoidosta. Tarvittaessa omaishoitajalta pyydetään hänen terveydentilastaan lääkärinlausunto. Hoitajan edellytyksiä suoriutua hoitotehtävästä arvioidaan tapauskohtaisesti haastattelemalla omaishoitajaa.

Omaishoitolain perusteluissa (HE 131/2005) todetaan seuraavaa:

Jos omaishoitajalla on dementoiva sairaus, mielenterveyden ongelmia, päihteiden väärinkäyttöä tai hoitajan ikä tai muun terveydellinen tila selvästi rajoittaa häntä toimimasta omaishoitajana, vaikkarinnalle arvioitaisiin riittävä määrä hoidettavalle tulevia palveluja ja tukea, tulisi omaishoidon tuen myöntämistä myös välttää.

Tästä johtuen arviointia tehtäessä huomioidaan hoitajan fyysinen ja psyykkinen terveydentila, hoitajan mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito, hoitajan toimintakyky ja voimavarat. Arvioitavia kohteita ovat myös kyky suoriutua päivittäisistä toiminnoista, sosiaalinen verkosto ja sen kautta tuleva tuki sekä hoidettavan hoidon vaativuus ja sitovuus. Kelan korotetun hoitotuen saanut ei voi toimia omaishoitajana, mikäli hoitotuki on myönnetty hänelle hoitoisuuden perusteella.

Omaishoidon tuen arviointikäynti pyritään tekemään kuukauden sisällä hakemuksen saapumisesta. 

3. OMAISHOITOSOPIMUS

Omaishoidon tuesta tehdään hoitajan ja kaupungin välillä kirjallinen omaishoitosopimus, jonka liitteenä on aina hoidon kokonaisuutta kuvaava hoito- ja palvelusuunnitelma. Asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan omaishoidon tuesta annetussa laissa (2005/937) määrätyt asiat.

Sopimus tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevaksi, erityisistä syistä sopimus voidaan tehdä myös määräajaksi.

Sopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi. Samalla arvioidaan omaishoitajan edellytyksiä toimia edelleen hoitajana. Ilman erityistä syytä sopimusta tarkistetaan vähintään vuoden välein. Tarkistusta tehtäessä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia omaishoidon tuen myöntämisperusteita. Mikäli tuensaaja ei täytä voimassaolevia myöntämisperusteita, sopimus irtisanotaan kaupungin puolelta kahden kuukauden irtisanomisajalla. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päätyttyä.

Omaishoitosopimukseen kirjataan seuraavat tiedot:

2.   Hoidettavan oikeus lakisääteisiin kolmen vuorokauden vapaisiin jokaista toteutunutta kotihoitokuukautta kohti

3.   Edellä mainittuja vapaita useampien vapaapäivien järjestäminen sekä alle  vuorokauden mittainen virkistysvapaa

5.  Hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä

3.1 Sopimukseen liittyvä työlainsäädäntö, tapaturmavakuutus ja eläketurva

Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tekijäkuntaan, hoidettavaan eikä hoidettavan huoltajaan. Hoitajalla ei siten ole työsopimussuhteeseen kuuluvia loma-, päiväraha-, työaika- eikä muita vastaavia etuuksia. Omaishoitosopimus on luonteeltaan toimeksiantosopimus. Sen mukaisesti maksettavassa tuessa on kysymys palkkiosta, ei palkasta.

Omaishoitaja on vakuutettu työssä sattuvan tapaturman varalta tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 § 1 mom. perusteella. Tapaturman sattuessa omaishoitajan on mentävä välittömästi lääkäriin ja otettava yhteys tuesta vastaavaan viranhaltijaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003).

Omaishoitosopimuksen irtisanomisessa noudatetaan omaishoidon tuesta annetun lain 9 §:n säännöksiä. Kaupunki voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi.

Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos hoidettava siirtyy esimerkiksi pitkäaikaiseen laitoshoitoon, sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hän siirtyi laitoshoitoon. Hoidettavan laitoshoidon kestäessä yli kaksi kuukautta, tuen saaminen edellyttää uutta hakemusta.

4. HOITOPALKKIO

Omaishoidon tuki myönnetään hoidettavalle ja se maksetaan rahallisena palkkiona hoitajalle. Hoitopalkkion suuruutta arvioitaessa käytetään suuntaa antavina mittareina Rava, MMSE, IADL, Psyto, Keto ja SPPB mittareita.

Hoitopalkkion suuruutta tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

Hoitopalkkion lisäksi omaishoitoa voidaan tukea asiakaskohtaisesti sovittavilla palveluilla, joita voivat olla kotihoidon palvelut, kuntouttava päivätoiminta ja kuntouttava lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoito. Ensisijaisena tavoitteena on järjestää hoito omaishoitajan vapaapäivien aikana muualla kuin sairaalahoidossa. Perustellusta syystä, kuten omaishoidettavan huonon

Kunnallisista palveluista peritään maksut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) ja asetuksen (912/1992) sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien taksojen mukaisesti.
 

Palveluista perittävä maksu voidaan alentaa tai poistaa erityisistä syistä asiakasmaksulain 11 §:n mukaisesti.

Omaishoitaja on velvollinen välittömästi ilmoittamaan tuen saantiin vaikuttavista olosuhteiden muutoksista. Mikäli tukea maksettaessa tai nostettaessa on annettu virheellisiä tietoja, voidaan myönnetty tuki lakkauttaa ja suoritetut erät periä takaisin.

Jos omaishoito keskeytyy hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy seuraavana kalenteripäivänä, kun keskeytys on alkanut. Hoidettavan lähtiessä hoitopaikkaan lähtö- ja paluupäivä ovat hoitajan työpäiviä.

Hoitopalkkio on hoitajalle veronalaista tuloa, joka vaikuttaa muihin sosiaalietuuksiin. Palkkio maksetaan hoitajan ilmoittamalle pankkitilille rahalaitokseen kuukausittain jälkikäteen seuraavan kalenterikuukauden 16. päivään mennessä. Kaupunki on velvollinen suorittamaan ennakonpidätyksen, eläketurvamaksut ja sosiaaliturvamaksut.

5. OMAISHOIDON TUEN PALKKIOIDEN MÄÄRÄT
 

5.1 Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkioiden määrät lasten ja vammaisten kohdalla:

Jotta omaishoidon tuelle asetetut kriteerit täyttyisivät, tulee hoidettavan olla lähes kaikissa henkilökohtaiseen hoitoon liittyvissä toimenpiteissä toisen henkilön avun varassa.

Omaishoidon tuki myönnetään lasten ja vaikeavammaisten kohdalla pääsääntöisesti alimman maksuluokan mukaan, koska he ovat yleensä suurimman osan vuodesta kodin ulkopuolisen palvelun piirissä (esimerkiksi päivähoidossa, -toiminnassa tai koulussa). Myös ylemmän tason tuki voidaan

myöntää, mikäli katsotaan, että hoidettava vaatii erittäin paljon hoitoa. Tällainen tilanne on yleensä silloin, kun hoidettavalla on vaativa lyhytaikainen, tehostettu ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarve. Useimmiten kyseessä on silloin saattohoito tai muu hoidollisesti raskas siirtymävaihe (esimerkiksi vaikeasta leikkauksesta toipuminen).

1.    Jatkuvaa tukea tarvitsevat

353,62 euroa/kk (+indeksikorotus vuosittain)

Hoidettava tarvitsee lähes ympärivuorokautisesti runsaasti hoivaa ja huolenpitoa tai valvontaa monissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua esimerkiksi WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa, eikä häntä voi jättää yksin ilman valvontaa. Hoidettavalla voi olla esimerkiksi vaikea liikuntakyvyn ongelma (apuvälineenä esimerkiksi pyörätuoli), vaikea kommunikaatio-ongelma tai hän tarvitsee erityisen vaativia hoitotoimenpiteitä (esimerkiksi letkuruokinta). Lisäksi hän saattaa tarvita joitakin erityistoimenpiteitä tai apua ja valvontaa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Hoitajan on huolehdittava hoidettavasta ja oltava valmis antamaan hoivaa ja huolenpitoa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettava ei kykene asumaan yksin ilman omaishoitajaa.

2.    Korotettu tuki erityistapauksissa

Hoidettavalla on vaativa lyhytaikainen, tehostettu ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarve. Useimmiten kyseessä on silloin saattohoito tai muu hoidollisesti raskas siirtymävaihe (esimerkiksi vaikeasta leikkauksesta toipuminen). Erityistapauksissa tuki voidaan myöntää hakemuksen saapumispäivästä alkaen. Erityistapauksia ovat esimerkiksi syöpäsairauksien terminaalihoito.

5.2. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkioiden määrät muiden asiakasryhmien kohdalla

Omaishoidon tuki on jaettu kolmeen eri ryhmään muiden kuin lasten ja vammaisten kohdalla. Tuki määräytyy seuraavin perustein.

1.    Jatkuvaa tukea tarvitsevat

364,35 euroa/kk (+ indeksikorotus vuosittain)

Hoidettava tarvitsee paljon hoitoa, huolenpitoa ja ohjausta tai valvontaa monissa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Näitä ovat esimerkiksi hoidettavan avustaminen ohjaaminen wc–käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Hoitotyö sitoo hoitajan lähes jatkuvasti. Hoidettava ei kykene asumaan yksin ilman runsaita kotihoidon palveluita ja/tai omaishoitajaa sekä avustettava tarvitsee paljon hoitoa ja huolenpitoa.

Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti hoivaa ja huolenpitoa tai valvontaa lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Esimerkiksi hoidettava tarvitsee toisen henkilön apua WC-käynneissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa, eikä häntä voi jättää yksin ilman valvontaa. Hoitajan on huolehdittava hoidettavasta ja oltava valmis antamaan hoivaa ja huolenpitoa kaikkina vuorokauden aikoina. Hoivan ja huolenpidon sitovuus on lähes samaa tasoa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa olevalla.

764,77 euroa/kk (+ indeksikorotus vuosittain)

Jos omaishoitaja jää määräajaksi omasta työstään vapaalle omaisensa tai läheisensä saattohoidon tai äkillisen vaikean sairauden tai vammautumisen vuoksi, voidaan hoitajalle maksaa korotettua hoitopalkkiota. Erityistapauksissa tuki voidaan myöntää hakemuksen saapumispäivästä alkaen. Erityistapauksia ovat esimerkiksi syöpäsairauksien terminaalihoito.

6. OMAISHOITAJAN LAKISÄÄTEINEN VAPAA

Omaishoitolain 4 §:n mukaan sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään kolme (3) täyttä vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.

Jos hoidettava on pois kotoa enemmän kuin puolet kalenteripäivistä kuukaudessa, ei hoitajalle kerry vapaata siltä kalenterikuukaudelta.

Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi hoidettavalle järjestetyistä palveluista siltä osin kuin palvelut korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa säädetään erikseen asiakasmaksu, joka on tuloista riippumaton, enimmäismäärältään kiinteä, vuorokausikohtainen tasamaksu. Maksu voi olla enintään 10,60 euroa vuorokautta kohden. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, muutos 457/2004, muutos 939/2005). 

6.2 Omaishoidon lakisääteiset vapaapäivät lyhytaikaisena ympärivuorokautisena

Vapaapäiväoikeus toteutetaan joko lyhytaikaisella ympärivuorokautisella hoidolla tai palvelusetelimenettelyllä. Vapaapäivät suositellaan pidettäväksi kuukausittain tai jaksotetaan pidettäväksi kahden kuukauden kerryttämisen jälkeen. Lyhythoidossa pidettävät vapaapäivät eivät kerrytä maksukattoa. Ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden kohdalla hoito toteutetaan Käpykankaan palvelukeskuksessa ja Kangaslammin palvelukeskuksessa.

Vapaapäivät suositellaan pidettäväksi korkeintaan kuuden (6) vuorokauden jaksoissa.

Lasten ja vammaisten hoitajien vapaapäiväjärjestelyt suunnitellaan aina päätöksen tekijän kanssa tapauskohtaisesti ja toteutetaan suunnitelman mukaisesti.

6.1 Omaishoidon palveluseteli

Sosiaali- ja terveyslautakunta myöntää omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien turvaamiseksi verottomia palveluseteleitä hoidettavalle asiakkaalle kolme (3) kappaletta jokaista toteutunutta kotihoitokuukautta kohden. Palvelusetelin käyttämistä suositellaan kuukausittain.

Ostettaessa palvelu kotiin yksityiseltä palveluntuottajalta palvelusetelin arvo on 52 euroa/palveluseteli. Palvelusetelillä ei voi ostaa siivousta, vaan ainoastaan hoivapalveluja. Ostettaessa palvelu yksityiseltä hoito- tai palveluko