Varkauden Perheentalon merkitys vanhemmille ja huoltajille

Viimeksi muokattu: 
8.3.2021 12.54

Varkauden Perheentalon merkitys vanhemmille ja huoltajille

8.3.2021

Tässä blogikirjoituksessa ryhmä sosionomiopiskelijoita pohtivat Varkauden Perheentalon toiminnan merkitystä yksinäisyyden ehkäisyn, vertaistuen, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.

VARKAUDEN PERHEENTALON MERKITYS VANHEMMILLE JA HUOLTAJILLE

“Tänne tulo on todella tärkeää jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta”

 

Oletko koskaan miettinyt kuinka paljon hyötyjä perheille suunnatuissa matalankynnyksen palveluissa voi olla? Kaipaatko juttuseuraa tai erilaista toimintaa arjen keskellä? Joskus ihminen voi kokea yksinäisyyttä tai monipuolisuuden puutetta perhearjessa. Matalankynnyksen palveluista voisit löytää näihin ongelmiin apua sekä seuraa itselle, varsinkin näin korona-arjen keskellä. Vanhempien kuuleminen ja osallisuus ovat tärkeimpiä matalankynnyksen palveluiden tehtäviä. Varkauden Perheentalolla tuetaan perheiden ja vanhempien hyvinvointia monin eri keinoin. Toiminnan suunnittelun, kehityksen ja arvioinnin kannalta keskeisessä roolissa on perheen kuuleminen.

Välillä voi tuntua, että kotona seinät kaatuvat päälle, etkä tiedä mitä tehdä. On normaalia, välillä kokea riittämättömyyttä vanhemmuuden suhteen. Tutustuimmekin tästä syystä terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen teokseen Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen (2019), jossa painotetaan yhteisön tuella olevan suuret vaikutukset perheen hyvinvointiin. Tämän huomasimme myös Perheentalon kävijäkyselyissä ja keskusteluissa vanhempien kanssa, sillä mitä monet vanhemmat kertoivat kokemuksistaan. Yhteisöllinen kasvatus on vahvuus.

On tärkeää, että vanhemman tuen tarve tunnistetaan riittävän ajoissa. Varhaisella tuella on suuri merkitys ja matalankynnyksen palveluilla on merkittävä rooli varhaisentuen tarjoajana. Tärkeää olisi, että vanhemmat olisivat tietoisia palveluiden saatavuudesta ja siitä, että yksin ei tarvitse lapsiarjesta selvitä. Yhteisöllisyys on nykypäivänä nimittäin hyvin vähän puhuttu aihe. Perheet selviytyvät arjesta pitkälti yksin ilman tukiverkostoa. Yhteisön tuella voi olla suuret vaikutukset perheen hyvinvointiin. Mäkelä (2019) kirjoittaa yhteisöllisyyden olevan vanhemmalle tärkeää myös siinä suhteessa, että esimerkiksi äidin täytyy voida toteuttaa muitakin tarpeitaan kuin pelkästään äitiyttään. Yksin jäädessä uupumisen riski kasvaa. Kun vanhemmalla on riittävästi tukea ympärillään, voi hän olla parhaimmillaan niin vanhempana, kuin myös työelämässä.

Yhteisöllinen toiminta voi tarjota parhaimmillaan luottamuksellisen yhteisön, osallisuuden tunteen, vanhemmille vertaistukea, edistää vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta sekä vahvistaa vanhemmuutta. Ryhmätoiminta on kotona olevalle vanhemmalle tärkeää, sillä usein vanhemmat voivat tuntea itsensä yksinäiseksi. On tärkeää, että arjen apua on saatavilla. Tällaista on tarjolla Perheentalolla. Aikuiskontaktit, vertaistuki, tuki ja kannustus voivat olla todella merkittäviä asioita kotonaan lapsiaan hoitavalle vanhemmalle. (Perälä ym., 2012.) Yhteisöllisen kasvatuksen varmistavat parhaiten kasvatuksen ammattilaiset sekä vapaaehtoiset ja vertaiset. Yhteisöllistä kasvatusta myös tukee Perheentalon kaltainen toiminta. On tärkeää, että yhteiskunnassamme on riittävästi resursseja lapsiperheiden hyvinvointiin eri palveluiden osalta. Avun saaminen sekä tunne omasta pärjäämisestä tukevat vanhemmuutta.

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2020-2022 (LAPE) pyrkii lisäämään lasten, nuorten ja perheiden tukea kehittämällä matalan kynnyksen palveluja. Perheen tukipalveluita lisäämällä voidaan jo hyvissä ajoin lisätä perheen hyvinvointia. Hallituksen ohjelmassa velvoitetaan kuntia lisäämään perheiden tukipalveluita. Perhekeskukset ovat muutosohjelmassa keskeisiä. Perhekeskusten tarkoitus on keskittää lapsi- ja perhepalvelut yhtenäiseksi. Perheiden olisi näin helpompaa löytää palvelut samasta paikasta, esimerkiksi neuvola, seurakunnan kerhot, kolmannen sektorin lapsiperhepalvelut sekä päivähoito löytyisivät saman katon alta. Varkauden Perheentalo onkin jo osa Varkauden perhekeskusta, sen yksi kohtaamispaikoista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2019 julkaisemassa tilastossa kuvataan muun muassa pienten lasten perheiden hyvinvointia maakunnittain ja väestöryhmittäin. Lastenneuvolan terveydenhoitajien mukaan kaksi kolmasosaa perheistä tarvitsi lisätukea joko vanhempien jaksamiseen tai lapsen ikätasoisen kehityksen vuoksi. Vanhemmat, joilla oli jaksamisen haasteita, kuten masennusoireilua, yksinäisyyttä tai huolta jaksamisesta vanhempana, jättivät muita useammin tuen tarpeen kertomatta ammattilaisille esimerkiksi neuvolassa. (Vuorenmaa, M., 2019.) Kaikkihan me tiedämme, että se on välillä hankalaa.

Keskusteluissa vanhempien kanssa kävi ilmi, että Varkauden Perheentalo on se paikka, missä vanhempi kokee uskaltavansa keskustella tilanteestaan. Varkauden Perheentalon päätavoite on edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja omaehtoisen osallistumisen mahdollisuuksia matalankynnyksen yhteisötalon toiminnalla. Perheentalo tarjoaa tärkeän kohtaamispaikan vanhemmille ja huoltajille. Säännöllisellä toiminnalla ja tapahtumilla on suuri merkitys niin lapsille kuin heidän huoltajilleen. Vertaistuki, osallisuus, yhteisöllisyys, hyvinvointi sekä ihmisten välinen vuorovaikutus vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti.  Palautekyselyn perusteella ammattilaisen läsnäolo ja aito kuuleminen koetaan merkittävinä tekijöinä.

Perheentalo pyysi meitä tutustumaan heidän tekemiin kävijäkyselyihin. Kyselyt tehtiin vuonna 2020 ja niiden tarkoitus oli kerätä kokemuksia toiminnasta, sekä saada palautetta ja kehitysideoita. Kävijäkyselyyn vastasi 49 kävijää, joista 3 oli miehiä ja muut naisia. 26 kävijää kertoi käyvänsä Perheentalolla vähintään kerran viikossa, satunnaisia kävijöitä oli 16 ja muutaman kerran kuukaudessa kävi 4. Kyselyn tärkeimmät teemat olivat yksinäisyyden ehkäisy, vertaistuen merkitys, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden kokeminen. Seuraavaksi avaamme näitä teemoja kävijäkyselyjen vastauksissa. Haastattelimme vanhempia myös Perheentalon porinapiireissä, jotka kokoontuivat 17. ja 22. helmikuuta 2021. Porinapiirit ovat Perheentalolla järjestettäviä vanhemmille tarkoitettuja vertaistuellista ryhmätoimintaa.

Yksinäisyyden ehkäisy

Kyselyssä suurin osa kävijöistä (40/49) on tutustunut uusiin ihmisiin sekä saanut uusia ystäviä Perheentalolla.

“Ihanaa, että lapseni on saanut uusia kavereita heti pienestä pitäen ja en olisi uskonut, että itsekin aikuisiällä tutustuu noin saman henkisiin ihmisiin ja saa uusia ystäviä.”

“On tärkeää, kun voi tavata muita perheitä ja äitejä ja lapsilla on täällä leikkikavereita.”

 

Jo aiemmin mainitussa THL:n julkaisemassa Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen (2019) teoksessakin mainitaan, miten yksinäisyys tai yksinäisyyden tunne sekä sosiaalisen tuen puute voivat vaikuttaa vanhemmuuteen negatiivisesti. Eräs Perheentalon kävijöistä kertoi kokeneensa yksinäisyyttä, mutta tunsi saavansa apua yksinäisyyden tunteen ehkäisyyn käymällä Perheentalolla ja juttelemalla muiden vanhempien kanssa.

”Jos minulla ja lapsilla sekä ystäväperheillä ei olisi tällaista paikkaa, jossa tavata ja viettää aikaa, luultavasti arki olisi todella paljon väsyttävämpää ja yksinäisyys olisi enemmän läsnä.”

 

Vertaistuki – asia, jota voi harvoin olla liikaa

Melkein kaikki kyselyyn vastanneet kokivat saaneensa vertaistukea muilta kävijöiltä. Vanhemmat kokivat saaneensa yleisellä tasolla tukea vanhemmuuteen. Tärkeäksi koettiin myös Perheentalolta saatu kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvät tieto.

“Niin ihana paikka, jossa äiti saa vertaistukea ja arkeen erilaista toimintaa. Voin vain kehua. Toivottavasti ei lopu koskaan.”

 

Porinapiirissä koettiin hyväksi myös lapsiperheiden asiantuntijoiden etäluennot, joita voi kuunnella, vaikka ruokaa tehdessä. Useat vanhemmat toivoivat erityislasten vanhemmille vertaisryhmää. Perheentalolla kokoontuukin kuukausittain Leijonaemot ry:n vertaisryhmä erityislasten vanhemmille. Näin kansalaistoiminnan kurssia käydessämme innostuimme vanhempien aktiivisuudesta, kun kuulimme että, eräs äiti oli perustanut yhdistyksen ja alkanut pitämään vertaistukiryhmää Perheentalolla.

Perheentalon haastatteluista kävi ilmi myös se, että lapsen yöllinen valvominen sekä vatsavaivat väsyttivät perheitä. Tämä vähensi sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Lapsen kasvussa ja kehityksessä voi ilmetä pulmia, kuten koliikki tai ikäkausiin liittyvä uhmaikä ja ne vievät voimavaroja vanhemmilta. Tällöin vanhemmat saattavat kokea kotiin jäämisen helpommaksi, kuin ihmisten ilmoille menemisen. Valvominen ja fyysinen sekä henkinen väsymys vie voimat ja kotona oleva vanhempi voi kokea yksinäisyyttä. Perheentalolla vanhemmat saavat tukea toisiltaan huomatessaan, että muillakin on samoja ongelmia kuin itsellä. Vanhemmat kokevat vertaistuen samassa tilanteessa olevien kesken tärkeäksi voimavaraksi. Lisäksi Perheentalolla järjestetään mm. Univalmennusta ammattilaisten vetämänä. Tämän kaltaisessa toiminnassa yhdistyy asiantuntijuus, mutta myös vertaisuus muiden vanhempien kanssa. Eräs kävijä kertoikin porinakäynnillä, että olivat saaneet univalmennuksesta hyötyä vauva-arjessa, silloin kun pieni lapsi ei nukkunut kuin hetkiä ja valvoi öisin.

Sosiaalinen vuorovaikutus

Perheentalolla käyminen koetaan virkistävänä; melkein kaikki kyselyyn vastanneista koki tämän erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi. Merkittävää oli myös se, että lapsilla oli siellä mielekästä puuhaa ja lapset viihtyivät siellä. Perheentalon toiminnan ajateltiin myös tuottavan iloa lapsille. Eräs mies toivoi myös muita miehiä juttuseuraksi. Porinapiirissä vanhempien keskusteluissa tuli esille kevään 2020 koronarajoitukset, jolloin Perheentalon ovet sulkeutuivat. Eräs äiti koki, että “seinät kaatuvat päälle” ja toisen äidin kertoman mukaan perheen rutiinit menivät uusiksi. Tällä hetkellä äidit kokivat, että on turvallista tulla Perheentalolle, koska siellä huolehditaan hyvin hygieniasta ja puhtaudesta. Keskusteluissa äidit kertoivat käyvänsä Perheentalolla lapsensa vuoksi (leikkiseura, mielekäs tekeminen, vaihtelu arkeen), mutta huomasivat myös, että tärkeänä osana on vuorovaikutus muiden äitien kanssa.

Yhteisöllisyys

Kaikkien vastaajien mielestä Perheentalolle on mukava tulla ja sen toimintaan on helppo osallistua. Tähän vaikuttaa varmasti myös se, että kävijät kokevat Perheentalon työntekijät helposti lähestyttäviksi. Näin ollen Perheentalon toiminta on tukenut kävijää ja hänen perhettään. Monessa vastauksessa Perheentalon iltatoimintaa pidettiin hyvänä asiana, mutta toivottiin sitä olevan entistä enemmän. Illat kun tuntuvat välillä pitkiltä ja ohjattua toimintaa voisi olla enemmän iltaisin ja myös viikonloppuisin.

“Kiitos kivoista hetkistä ja tärkeästä työstä! Hienoa, että lapsiperheille on saatu kohtaamispaikka, jonne on helppo tulla.”

 

Porinapiirissä äidit kokivat, että Perheentalolle tuleminen on mukavaa, sillä ohjaajat tuntevat lapset ja aikuiset nimeltä. Ohjaajat myös kyselevät kuulumisia ja heidän kanssaan voi keskustella niin hyvistä kuin huonommistakin asioista. Hyväksi koettiin myös se, että ei tarvitse sopia erikseen, milloin mennä Perheentalolle. Perheentalolla on aina saatavilla juttuseuraa, joko vertaiskävijä tai ohjaaja. Siellä on lapsille mielekästä toimintaa ja vanhemmat saavat hetken hengähtää kahvikupposen äärellä. Näin arki-iltaan tulee vaihtelua, helpotusta ja piristystä.

“Työntekijöiden lämmin ja aito välittäminen näkyy heidän työssään. Suorastaan huippu porukka!”

” Meidät on aina otettu ihanasti vastaan, koko perhe on huomioitu. Työntekijät ovat lämpimiä ja osaavia, he ovat auttaneet useammankin kerran kiperissä sekä ihan arkisissa tilanteissa lasten kanssa. Lapset pitävät kovasti ohjaajista, niin kuin minä itsekin, he osaavat todella kohdata niin lapset kuin aikuisetkin. Olemme löytäneet Perheentalolta myös uusia ystäviä.”

 

Saimme opiskelutehtäväksi DIAK:in kansalaistoiminnan ja järjestötyön kurssilla tutustua meitä kiinnostavaan yhdistykseen ja tuottaa heille jokin heidän tarvitsemansa tuotos. Otimme yhteyttä Varkauden Perheentaloon ja saimme työntekijöiltä toiveen perehtyä Perheentalon vuoden 2020 kävijäkyselyyn sekä jututtaa kävijöitä Perheentalon merkityksestä kävijöille että kirjoittaa blogikirjoitus havainnoistamme. Innolla lähdimme jutustelemaan vanhempien kanssa sekä tutustumaan Perheentalon avustushakemukseen että kävijäkyselyn tuloksiin. Tähän blogiin purimme ja käsittelimme kävijäkyselyn tuloksia yksinäisyyden ehkäisyn, vertaistuen, yhteisöllisyyden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta.

Leena, Eveliina, Jenni, Emma, Sari & Taru, sosionomiopiskelijat (DIAK AMK)

 

LÄHTEET/ASIOITA, JOHON VOI TUTUSTUA

Mäkelä, J. (2019) Yhteisöllinen kasvatus -kukaan ei selviä vanhemmuudesta yksin. Teoksessa. T., Hakulinen, T. Laajasalo, J. Mäkelä. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138389/URN_ISBN_978-952-343-357-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Perälä, M-L., Halme, Nykänen, S. (2012) Lasten, nuorten ja perheiden palveluja, yhteen sovittava johtaminen. (Opas 19) Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90893/THL_OPA019_2012web.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Valtioneuvosto (2021) Sote uudistus. https://soteuudistus.fi/palvelujen-kehittaminen/lapsi-ja-perhepalvelut

Vuorenmaa, M. (2019.) Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos) Saatavilla 19.2.2021  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019050214035