Varkautelaisten uuden museon perusnäyttely

Varkauden museoiden perusnäyttelyhanke käynnistyi vuoden 2020 lopulla. Perusnäyttelyn yhdistävät teemat ovat teollisen yhteisön historia, sekä osaamisen historia. Näyttelytiimiin museoilla kuuluvat Hanna-Kaisa Melaranta, Simo Purhonen ja Hilkka Lehtimaa. Näyttelyn visuaalisesta ilmeestä ja tilakonseptista vastaa Omituinen Design/ Miia Huttu.

Näyttelyn käsikirjoitus syntyy osana Varkauden teollinen historia-hanketta, josta perusnäyttelyn työryhmässä ovat mukana tutkijat Pasi Saarimäki ja Anne Häkkinen. Lisäksi kokonaisuutta arvioi asiantuntijaraati, joka pitää sisällään moniammatillisen ryhmän teollisuuteen, kulttuuriin ja taiteeseen sekä yhteiskuntaan ja tieteeseen orientoituneita ammattihenkilöitä. Asiantuntijaraadin kokoonpano on seuraava:

  • Professori Karl-Erik Michelsen, LUT​
  • Dosentti Eerika Koskinen-Koivisto, JYU​
  • Kirjailija Jari Järvelä
  • Paikallisjohtaja (eläk,) Ari Nieminen, Andritz

Varkauden museon kulttuurihistoriallinen perusnäyttely kertoo Varkauden teollisen yhteisön historiasta teollisen osaamisen kautta. Teollisuuden tekijöiden kautta. Modulaarisuus mahdollistaa osioiden muuntautuvuuden ja uudistumisen moduuli kerraallaan. Näyttelykierros etenee “viimeinen patruuna “ Leif Glöersenin opastamana. ”Keppiherra”​ Glöersenillä oli tapa vierailla tehtailla, tapahtumissa, jopa ihmisten kodeissa​. Glöersenin kierros on taustatarina, joka kuljettaa moduulilta toiselle. Kolmea näyttelytilaa yhdistää Aikajana, yleisesitys 200 vuotisesta teollisesta historiasta graafisena esityksenä​, joka on yhteensä yli 10 metriä pitkä.

Yhteistyöllä alueen teollisuusyritysten, Sumitomo SHI FWn, Andritz Oy:n, Stora Enso Oyj, Varkauden tehtaan ja Honeywell Oy:n sekä Warkauden kauppakamariosaston kanssa luodaan museoiden perusnäyttelyn yhteyteen uusi konsepti, jossa yhdistyvät Varkauden teollisuuden 200-vuotinen historia, sekä teollisuusyritysten nykytuotanto ja tulevaisuuden ratkaisut teollisuusyritysten showroomina.

Osana perusnäyttelyä digitaalinen osio Tuotantoluvut, joka on visualisoitu esitys eri yksiköiden tuotannosta ja tuotteista, niiden määrien kasvu/ lasku​ läpi ajan. Lisäksi kulttuurihistoriallisella museolla on pieni (n. 25 neliömetriä) vaihtuvan näyttelyn tila, jossa syvennetään perusnäyttelyn teemoja.

Perusnäyttelyn moduulit (moduulien nimet ovat edelleen työnimiä):

- Laivalinna
- Ruukkiyhteisö

Nämä kaksi moduulia esitetään digitaalisena toteutuksena, jonka toteuttaa Mikkeliläis-Helsinkiläinen OiOi. Immersiivinen ja pelillinen toteutus tutustuttaa Laivalinnan laivastotukikohdan ja varhaisen ruukkiyhteisön yhteisöön, hierarkioihin, päivittäiseen työhön ja toiminnan taustoihin

- Saha
Saha-moduulissa keskitytään 1800-luvun sahatoimintaan ja Erik Längmannin kiehtovaan persoonaan.

- Konepaja ja teknologiateollisuus
Konepajateollisuus on antanut juuret nykyiselle teknologiateollisuudelle. Konepajahistoria on pitkä ja monipolvinen. Tuotanto kulkee kattiloista kattiloihin, eli 1800-luvun perunakattiloiden valmistuksesta nykyisiin kerrostalon kokoisiin voimalaitoksiin. Konepajaosio katsoo myös vahvasti tulevaisuuteen, tulevaisuuden energiantuotantoon ja kestävään teollisuuteen.

- Laivanrakennus
Vaikka Laivatelakka on kuulunut Konepajan toiminnan kanssa samaan yksikköön, on se näyttelyssä nostettu omaksi osiokseen. Osio kertoo Varkauden telakoilla rakennetuista laivoista, niiden rakentajista ja rakennustavoista, unohtamatta tärkeää sotakorvausteollisuutta. Lisänä laivanrakennusta sivuten, Lehtoniemen tehtaiden perustajan Albert Krankin elämästä tehdään sarjakuva.

- Paperi- ja massateollisuus
Paperin tarina Varkaudessa oli ja on monien draamojen ja sattumusten kertomus. Varkautta ympäröivät vesistöt ja metsät tarjosivat erinomaiset puitteet suurteollisuuden luomiselle. Paperia varten tarvittiin massaa ja energiaa. A.Ahlström Oy:ta johtanut Walter Ahlström tiesi tämän. Hänen johdollaan satakuntalaiset voittivat vuonna 1909 norjalaista Gutzeitia vastaan käydyn tiukan tarjouskilpailun Varkauden herruudesta. 2000-luvulla digitalisaatio on iskenyt kovaa perinteiseen paperiteollisuuteen. Perinteisen paperikaupungin identiteetille ja rakenteelle sillä on ollut järisyttäviä vaikutuksia. Tällä hetkellä Stora Enson toiminta tähtää kestävään puunjalostukseen. Pitkää paperinvalmistuksen perinnettä jatkaa edelleen kartonkitehdas.

- Puuteollisuus
Varkauden puuteollisuuden eri haarat esitellään tuotepuuna, jossa pääosassa puuteollisuuden moninaisuus ja tuotteiden monipuolisuus. Paperi- ja massateollisuuden rinnalle puuaineksen laajempaan hyödyntämiseen pyrittiin rakentamalla vaneritehdas jo vuonna 1926. Vaneritehtaan jälkeen tuotanto laajeni yhä pienempiin ja kekseliäimpiin tuotannonaloihin sekä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin. Varkaudessa toimi ja osittain yhä toimii A. Ahlström Osakeyhtiön aikaisesta tuotannon laajentamisesta syntyneitä haaroja, kuten rimalevytehdas, puuteostehdas, pakkausteollisuus, kennotehdas, ääniteknillinen tehdas sekä talotehdas. Vuonna 2016 syntyi vielä puuteollisuuden uusi haara, kun Varkaudessa alettiin valmistaa LVL (Laminated Veneer Lumber) -puutuotetta.

- Aalto
Alvar Aallon toiminta Varkaudessa ja yhteistyö A. Ahlström Osakeyhtiön kanssa alkoi 1930-luvun puolivälissä. Valtaosa Ahlströmin Aallolta tilaamista rakennuksista Varkaudessa liittyi teollisuuden työväen asuttamiseen ja Varkauden talotehtaan tuotantoon.  Aallon tärkeimmät yksittäiset kohteet Varkaudessa olivat saha, tehtaan johtajan asunnon, Rantalan muutostyöt, sekä Virkamiesklubin viikonloppumaja Kinkamo. Aallon toteutumattomiin ja purettuihin rakennuksiin Päiviönsaaressa pääsee tutustumaan virtuaalisen 3D-mallin avulla VR-laseilla.

- Arki
Varkauden teollisen yhteisön elämä ja asuminen ruukilta Varkauden kaupunkiin. Millainen yhteisö Varkauden ruukilla eli, miten he elivät ja asuivat ja muodostivat ensin kauppalan ja sitten kaupungin nimeltä Varkaus? Osioon rakennetaan hellahuone sisustuksineen, kuten pukkisänkyineen ja muine tavaroineen tavallisen varkautelaisen elämästä.