Etsi
Total rows found: 2669
1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki (1301/2014) korostaa lapsen ja perheen oikeutta saada viipymättä lapsen terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Lain mukaisesti palveluja on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan. Käytännössä lain säännökset edellyttävät, että lapselle ja perheelle on oltava tarjolla palveluita ilman lastensuojelun asiakkuutta, mikäli lapsen tilanne ei edellytä lastensuojelun tukitoimia. Muun muassa lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, tukihenkilö ja –perhe, lomanviettopalvelut ja vertaisryhmätoiminta on määritelty sosiaalihuoltolaissa sosiaalipalveluina. Sosiaalihuoltolain uudistuksella on pyritty tuomaan perhepalvelut perheiden saataville matalalla kynnyksellä, jotta tarvetta raskaampaan lastensuojelun palveluun voitaisiin ehkäistä. Lapsiperheiden sosiaalityö voi tukea perheitä esimerkiksi, jokapäiväisestä elämästä selviytymisessä, asumiseen ja talouteen liittyvissä asioissa, lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteessa sekä lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Tällaisissa tapauksissa tukitoimina perheelle voi olla esimerkiksi perhetyötä, tukihenkilötoimintaa tai tukiperhe. Lapsiperheiden sosiaalityön tavoitteena on ja tukea lapsiperheiden hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä ja lisääntymistä varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki sekä asiakkaan tarpeita vastaava pitkäaikainen tuki sitä tarvitseville. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta. Osana lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämistä Varkaudessa on kehitetty resurssiohjausta, jonka avulla perheet pääsevät nopeammin tarvitsemansa palvelun ja tuen piiriin. Keskitettyyn resurssien ohjaukseen on ohjattu vuoden 2019 yhteensä 177 perhettä, ohjaavista tahoista suurimpana on lapsiperheiden sosiaalityö, mutta ohjauksia tulee myös neuvolasta, koululta, varhaiskasvatuksesta ja muista peruspalveluista. Myös Apua-napin kautta on enenevästi vuoden aikana tullut yhteydenottoja, joiden pohjalta resurssienohjauksen kautta tarvittavat palvelut ovat perheille löytyneet. Sosiaalihuoltolain tullessa voimaan perhepalveluissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden työnjakoa kehitettiin siten, että työ jaettiin sosiaalihuoltolain mukaiseen lapsiperheiden sosiaalityöhön ja lastensuojeluun. Vuonna 2016 lastensuojeluasiakkaiden asioissa työskenteli 2,5 sosiaalityöntekijää ja lapsiperheiden sosiaalityössä 2,5 sosiaalityöntekijää. Perhepalveluiden resursointia on vuosina 2016 – 2019 kehitetty siten, että lastensuojeluasiakkaiden asioiden hoitoon on varattu neljä sosiaalityöntekijän virkaa ja yksi sosiaaliohjaaja, lapsiperheiden sosiaalityössä on kaksi sosiaalityöntekijän virkaa ja yksi sosiaaliohjaaja. Asiakkaita lastensuojelussa oli 31.12.2019 153 ja lapsiperheiden sosiaalityössä 231. Lapsiperheiden sosiaalityö jalkautuu neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja suun terveydenhuoltoon – näin sosiaalityö on pyritty tekemään asiakkaille saavutettavaksi ja helposti lähestyttäväksi. Matalan kynnyksen yhteydenottoväyliä on lisätty; käyttöön on otettu esimerkiksi ” Pyydä apua” –nappi verkkosivuille sekä lasten ja nuorten verkkoauttamisen kanava ” Onks tää normaalia ”.
Lastensuojelulain 25 §:ssä määritellään ilmoitusvelvollisten viranomaisten ja toimijoiden joukko; laissa määritellyt ilmoitusvelvolliset ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Laki määrittää ilmoitusvelvollisiksi seuraavat tahot: sosiaali- ja terveystoimi, lasten päivähoito, opetustoimi, nuorisotoimi, poliisitoimi, Rikosseuraamuslaitos, palo- ja pelastustoimi, sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja, opetuksen tai koulutuksen järjestäjä, seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta, kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetussa laissa tarkoitettu vastaanottokeskus tai järjestelykeskus, hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö, Tulli, rajavartiolaitos, ulosottoviranomainen, Kansaneläkelaitos. Edelleen ilmoitusvelvollisilla on lakiin perustuva velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä, että lapseen on kohdistettu seksuaalirikos tai lasta on pahoinpidelty. Myös muu kuin lastensuojelulaissa määritelty ilmoitusvelvollinen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojelulain 25a § mukaisesti ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 § mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi. Vuonna 2018 Varkaudessa tehtiin 647 lastensuojeluilmoitusta ja vuonna 2019 708 lastensuojeluilmoitusta. Vuonna 2019 suurimmat ilmoittajatahot olivat seuraavat: sosiaalipäivystys 137 opetustoimi 102 terveydenhuollon ammattihenkilö 70 poliisi 51 hätäkeskus 49 mielenterveyspalvelut 28 Yksityishenkilön tekemiä lastensuojeluilmoituksia oli vuonna 2019 yhteensä 57.
Sekä yleisesti kuntalaisten että lapsiperheiden pienituloisuus on merkittävää Varkaudessa. Erityisesti toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus Varkaudessa on huolestuttavaa. Vuonna 2018 toimeentulotukea saaneita lapsiperheitä oli yhteensä 17,2 % kaikista lapsiperheistä. Kaiken kaikkiaan toimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa asui 11,9 % kaikista varkautelaisista. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden ja kuntalaisten osuus on korkeampi kuin Pohjois-Savossa ja koko maassa.
Työkyvyttömyyseläkkeellä 25 – 64 –vuotiaista varkautelaisista oli vuonna 2018 11,8 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä sai 25 –64 –vuotiaista varkautelaisista 5,9 % ja 16 – 24 –vuotiaista 2,8 %. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on ollut vuodesta 2010 alkaen laskusuuntainen, kun taas mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut hienoisesti nousussa. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja eli pitkäaikaissairaita oli vuonna 2018 Varkaudessa 35,9%. Määrä on ollut pienessä kasvussa 2010-luvun ajan. Erityiskorvattavia lääkkeitä saavien lasten, 0 – 15 –vuotiaiden määrä on taasen 2010-luvulla vaihdellut ja on nyt kääntynyt laskuun; vuonna 2010 erityiskorvattavia lääkkeitä käytti 177 lasta, 2015 225 lasta ja vuonna 2018 186 lasta.
Varkaus on vesistöjen ympäröimä kaupunkikunta, jossa luonto on lähellä. Kaupungin asutus keskittyy taajamiin, haja-asutusalueella asuu noin 7,9 % väestöstä. Julkinen liikenne on vähäistä iltaisin ja viikonloppuisin, ja jonkin verran haasteellista on julkisten palvelujen järjestäminen haja-asutusalueiden asukkaille. Varkaudessa on hyvät mahdollisuudet harrastaa monipuolista liikuntaa, liikuntapaikkoja on paljon tarjolla. Talvisin latuverkosto on hyvä ja pyörätieverkosto on kattava. Uimarantoja on käytettävissä 13 ja uimapaikkoja 2, leikkipuistoja on kaupungin alueella useita. Lähiliikuntapaikkoja on Hertunrannassa, Kuoppakankaalla ja Könönpellossa, Tehtaan koulun pihalla on skeittipaikka. Ulkokenttiä on useita. Asuntokuntia Varkaudessa on ollut vuonna 2018 yhteensä 11 239. Ahtaasti asuvia (asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti) on Varkaudessa vuonna 2018 ollut 28,7 % lapsiasuntokunnista. Kaikista asuntokunnista ahtaasti asuvia oli samana vuonna Varkaudessa 5,6 % kaikista asuntokunnista. Asunnoista 39,4 % sijaitsee pientaloissa, 18,6 % rivitaloissa ja 40,4 % kerrostaloissa.
Työttömyys vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Tämä liittyy erityisesti pitkittyneeseen työttömyyteen. Selkein vaikutus työttömyydellä on henkilön toimeentuloon, ja pitkittyessään työttömyys lisää riskiä köyhyyteen. Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Toisaalta huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon. Tämä ns. selektio tarkoittaa, että toisaalta työttömyys johtaa huonoon terveyteen sekä sitä, että huono terveys voi johtaa korkeampaan työttömyysriskiin. Terveemmät siis työllistyvät nopeammin ja heikomman terveyden omaavat joutuvat todennäköisemmin työttömiksi. Monet tekijät ja yksilölliset ominaisuudet voivat lieventää (vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja hyvät selviytymiskeinot) tai pahentaa (toistuvat työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, korkea ikä, häpeä, taloudelliset vaikeudet, alkoholin käyttö ja mielenterveysongelmat) työttömyyden terveysvaikutuksia. Varkauden työttömyysaste oli joulukuussa 2019 12,8 %, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Varkaudessa työttömyys on laskenut viimeisen neljän vuoden ajan. Aktivointiaste, joka kuvaa palveluissa olevien henkilöiden osuutta, oli joulukuussa 2019 korkeampi Varkaudessa (32,7 %) kuin Pohjois-Savossa (25,6 %) ja koko maassa (30,1 %).
Vuoden 2019 lopussa Varkaudessa oli 20 577 asukasta. Vuodesta 2010 väkiluku on vähentynyt 2200 asukkaalla ja väestöennusteen mukaisesti väkiluku jatkaa edelleen laskuaan. Alaikäisten lasten ja nuorten määrä vähenee väestöennusteen tarkasteluvuosina 269 henkilöllä, kun taas yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 353 henkilöllä. yhteensä 0-6 v. 7-12 v. 13-15 v. 16-18 v. 19-49 v. 50-64 v. 65-74 v. 75- v. 2020 20 288 949 1056 594 603 5994 4648 3609 2835 2021 20 041 904 1032 572 596 5889 4504 3624 2920 2022 19 806 859 995 567 610 5781 4318 3656 3020 2023 19 581 841 926 573 593 5696 4190 3574 3188 Varkauden väestöennuste vuosille 2020-2023. Lähde Tilastokeskus 26.1.2020 Vuoden 2018 Varkaudessa oli 1708 lapsiperhettä, mikä oli 30,6 % kaikista perheistä. Lapsiperheistä yhden vanhemman perheitä oli 25,4 %. Lapsiperheiden määrä Varkaudessa on vähentynyt vuodesta 2010 503 perheellä, kun taas yhden vanhemman perheiden osuus on kasvanut koko 2010-luvun ajan. Yhden vanhemman perheitä oli vuoden 2018 lopussa Varkaudessa enemmän kuin Pohjois-Savossa (22 %) ja koko maassa (22,5 %). Avioliittoja Varkaudessa solmittiin vuonna 2018 75 ja avioeroja oli samana vuonna 47. Vuonna 2018 Varkauteen syntyi 124 lasta; syntyvyys on laskenut koko 2010-luvun ajan – vuonna 2010 elävänä syntyneitä lapsia Varkaudessa oli 210.
Kulttuuriketju on Keski-Savon kuntien (Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus) yhteinen kulttuurikasvatus-suunnitelma, joka on osa seudullista opetussuunnitelmaa. Se takaa kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille yhtäläiset oikeudet kulttuuriin varmistamalla säännölliset kokemukset ja elämykset taiteesta ja kulttuurista jokaisella luokka-asteella. Suunnitelma tukee koulujen, päiväkotien ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja tekee siitä systemaattista ja suunnitelmallista. Toteuttajina Lastenkulttuurikeskus Verso, kirjastot, museot, nuorisopalvelut, Soisalo-opisto ja vapaan kentän toimijat Kulttuurikasvatussuunnitelman avulla kulttuurin hyvinvointivaikutukset saavuttavat tasa-arvoisesti kunnan kaikki lapset ja nuoret.
Kirjastopalvelut vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon, oppimiseen, hyvinvointiin ja kansalaisidentiteettiin. Varkauden kirjasto tuottaa lainaus- ja tietopalveluja Varkauden pääkirjastolla, Kangaslammin lähikirjastolla ja Lumme-verkkokirjastossa. Kirjasto osallistuu aktiivisesti erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Varkauden pääkirjasto tarjoaa monipuolisia tiloja eri käyttöön, mm. tapahtumille ja näyttelyille, ja kirjasto on matalan kynnyksen kohtaamispaikka eri ikäryhmille. Lasten- ja nuortenpalvelut: Lasten ja nuorten osasto: mm. aineiston lainaus, tietopalvelu, oleskelutila, kirjanäyttelyt, Lastenkulttuurikeskus Verson satutuokiot Nuorille erillinen oleskelutila, Mediakeidas Kirjastonkäytönopetus ja kirjavinkkaus osana Kulttuuriketjua tavoittavat vuosittain n. 750 koululaista Esikoululaiset tutustuvat kirjaston toimintaan satunäytelmän keinoin vuosittain Pelejä pelattavaksi kirjastossa tai lainattavaksi
Museoiden palvelut tukevat lasten ja nuorten kulttuurista identiteettiä. Sillä on merkittävä yhteys koettuun hyvinvointiin. Varkauden museot on aktiivinen lasten, nuorten ja perheiden toimintaympäristö, joka tarjoaa näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia pitkin vuotta. Teemaopastukset, Perhesunnuntait, työpajat ja taiteilijatapaamiset rytmittyvät tapahtumatarjontaan ympäri vuoden. Lisäksi museo tekee koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten kanssa erilaisia projekteja. Museo tuottaa runsaasti materiaalia myös verkkoon. Verkkoaineistot toimivat taustamateriaalina omaan paikallishistoriaan sekä kulttuuriympäristöön tutustumisessa. Museoiden valokuva-, esine- ja taidekokoelmiin pääsee tutustumaan Piipun juurella-kokoelmatietokannan kautta. Saranat.fi-sivustolla voi tutustua Keski-Savon rakennusperintöä, arkkitehtuuria ja kulttuurimaisemia esitteleviin verkkonäyttelyihin, pelata pelejä, tehdä tehtäviä sekä tutkia kulttuuriympäristöteemaan liittyviä materiaaleja.
Itä-Suomen suurinta lastentapahtumaa, Vekara-Varkaus -festivaaliviikkoa vietetään vuosittain kesäkuussa. Festivaalin ohjelmisto kattaa taiteita, tieteitä, retkiä, seikkailuja ja harrastuslajeja lapsia kiinnostavassa muodossa. Festivaali lisää osallisuutta kulttuuriin tarjoamalla maksutonta ja edullista ohjelmaa. Lapset saavat omakohtaisen kokemisen mahdollisuuden ja tilaisuuden oppia elämyksellisiä taitoja ja arvoja. Lapset toimivat tekijöinä ja kokijoina työpajoissa, seikkailuissa ja esityksissä. Festivaali tarjoaa laajalle yhteistyöverkostolle alustan tuottaa lapsille suunnattua ohjelmaa. Festivaali koetaan vuosittaisena kohokohtana, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäjänä sekä paikallisen identiteetin vahvistajana. Ohjelmasisältöjä on tarjolla 100 erilaista, joissa kävijöitä n. 26.000, joista varkautelaisia 2/3. Yksittäisiä kävijöitä oli v. 2019 6.970 (TAK 6/2019). Talvi-Vekara koulujen talvilomaviikolla maaliskuussa (vk 10) ja Syys-Vekara koulujen syyslomaviikolla lokakuussa (vk 42), kokoavat lapsille ja nuorille suunnatun ohjelman Varkaudessa. Tapahtumaviikkojen koordinointi on aktivoinut varkautelaisia tahoja tuottamaan ohjelmaa perheen pienemmistä koululaisiin.
Lastenkulttuurikeskus Verso on Varkauden kaupungin ja Soisalo-opiston alaisuudessa toimiva savolaiskuntien muodostama verkostomuotoinen lastenkulttuurikeskus. Verson toiminta jakautuu lastenkulttuuripalveluihin, asiantuntijapalveluihin ja kulttuuripoliittiseen vaikuttamiseen. Lastenkulttuuripalvelut toteutetaan pääsääntöisesti: Kouluissa Varhaiskasvatuksessa Kerhoissa Kirjastoissa Neuvolassa erilaisissa taide- ja kulttuurilaitoksissa. Ympärivuotiseen kulttuuritarjontaan lukeutuvat mm. taidekasvatukselliset satutuokiot, taide- ja kulttuurityöpajat, esitykset, taide- ja kulttuurikasvatusmateriaalit sekä tapahtumayhteistyö. Verso tavoittaa vuosittain noin 25 000 asiakaskontaktia, joista n. 12 000 Varkaudessa.
Lapset ja nuoret voivat harrastaa Soisalo-opistossa tanssia, kuvataiteita ja kädentaitoja. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Kiinnostus aiheeseen riittää, aiempaa harrastuneisuutta ei tarvita. Voit kokeilla eri vaihtoehtoja ja sen jälkeen tehdä valintasi Lapset ja nuoret voivat osallistua myös kansalaisopiston kursseille. Jotkut kurssit sopivat erityisen hyvin lapsen ja aikuisen yhteiseksi harrastukseksi Soisalo-opisto tuottaa paljon kulttuuritapahtumia, joihin on vapaa pääsy.
Lasten ja perheiden toiveita, mielipiteitä ja palautteita kerätään ja käsitellään ympärivuotisesti mm. LAKU-tiimissä (lasten ja nuorten kulttuuriasioita käsittelevä moniammatillinen työryhmä). OKM:n järjestämät koululaiskyselyt harrastustoiveista ovat toiminnan suunnittelun pohjana. Kulttuurin keinoin kerätään lasten ja perheiden ajatuksia myös kaupungin muiden palveluiden kehittämiseksi.
Taide ja kulttuuri hyvinvoinnin osatekijänä Osallistuminen taide- ja kulttuuritoimintaan tarjoaa mahdollisuuksia, tukea ja resursseja edistää terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisella tavalla jokapäiväisessä elämässä. Taiteen ja kulttuurin tutkittuja hyvinvointivaikutuksia ovat mm. sosiaalisen osallistumisen lisääminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, kriittisen ajattelun tukeminen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen moninaisuus vaikutukset koettuun terveyteen ja elämänlaatuun sekä mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin vaikutukset fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä osana hoitoa ja paranemista taitojen kehittyminen sekä mahdollisuudet onnistumisen ja oppimisen kokemuksiin läpi elämän. Kulttuuri osana Varkauden kaupungin hyvinvointipalveluja Lasten, nuorten ja perheiden kulttuuripalveluja toteuttamassa: Lastenkulttuurikeskus Verso Navitas Yrityspalvelut / Vekara-Varkaus Varkauden museot Varkauden kirjasto Soisalo-opisto Nuorisopalvelut Varkauden Teatteri, Taidekeskus Väinölä , Elokuvateatteri Maxim ja muut vapaan kentän toimijat Kulttuuriin aktivointi Kulttuuriketju - kulttuurikasvatussuunnitelma LAKU-lähete, lasten ja nuorten kulttuurilähete 9-kortti
Varkaudessa on mahdollisuudet monipuolisen liikunnan harrastamiseen. Liikuntatalot Varkaus ja Kangaslampi, koulujen salit Uimahalli Kämärin jääurheilukeskus, 2 jäähallia ja tekojäärata Kisapuiston urheilualue, nurmi- ja tekonurmikenttä, yleisurheilualue Ulkoilureitit ja latuverkosto Uimarannat Lähiliikuntapaikat Beachvolley-kentät Tenniskentät Ulkokuntosalit Skeittiparkki Frisbeegolf-kentät, Vattuvuori ja Joutenlahti Moottoriurheilukeskus Liikunta ja liikkumisen tukeminen on tärkeä osa lasten ja nuorten hyvinvointia, niin myös Varkauden kaupungin kouluissa. Kaikki Varkauden kaupungin peruskoulut ovat mukana Liikkuva koulu -hankkeessa. Koulut järjestävät iltapäivätoimintaa, jossa liikkuminen on mukana isona osana. Ohjaajina toimii sekä opettajat että 3. sektorin toimijat. Uimaopetusta järjestetään peruskoulujen opetussuunnitelmien mukaisesti. Liikuntatapahtumat kuuluvana osana lukuvuoden ohjelmaan. Liikuntatapahtumia järjestetään yhdessä koulujen, kaupungin ja urheiluseurojen kanssa. Varkauden lukiossa on mahdollisuus yhdistää opiskelu ja urheiluharrastus sporttikurssien myötä. Liikunta- ja vapaa-aikatoimen tukitoimet lasten ja nuorten liikunnan harrastamiselle. Liikunta- ja vapaa-aikatoimen investointeja on pyritty kohdistamaan omaehtoisten ja matalan kynnyksen liikuntapaikkojen rakentamiseen. Vuosien 2018 ja 2019 aikana on kaupunkiin valmistunut kaksi isoa lähiliikuntapaikkaa sekä skeittiparkki . Varkauden kaupungin seuroille jakamat toiminta-avustukset kohdentuvat pääosin juniorityöhön. Juniori-ikäisten liikkujien tilavuokrat ovat edullisempia kuin aikuisten. Maksuttomat liikuntaneuvojan palvelut ovat käytössä myös lapsille ja nuorille. Varkauden kaupungin kirjastolla toimiva Warkaus365 Lainaamo . Maksuton, perheiden yhteinen liikuntatapahtuma Liikkuva Warkaus aloitti toimintansa syksyllä 2019.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluita on kehitetty poikkihallinnollisesti useamman vuoden ajan sekä sosiaali- ja terveyskeskuksen sisällä mutta myös toimialojen kesken. Erityisesti on yhdessä kehitetty perhetyön palveluita.
WARKAUS 90 VUOTTA –JATKOJA juhlistetaan yhdessä henkilöstön kanssa vuonna 2020. Vuoden 2019 lopulla järjestettiin Wanted-kampanja henkilöstölle, jolla pyydettiin ilmiantoja hyvistä tyypeistä. Näitä Varkauden kaupungin työntekijöiden tarinoita esitellään lyhyesti kuvin ja sanoin tässä sivulla. [scald=3959:file_linked_title {"link":"","linkTarget":""}] Hankalat talousasiat puhutaan nykyisin niin, että kaikki ymmärtävät. Talousjohtaja
Eläinrakas kotihiiri - Anneli Heikkinen 63, osallisuuskoordinaattori Juuret ovat vahvat. Kun Anneli Heikkinen kävelee joka-aamuisen lenkin Nuppu-koiransa kanssa ja näkee Huruslahden lainehtivan pinnan, hän tietää olevansa kotona. Maailmassa ei ole mitään sen kauniimpaa. – Olen sielultani varkautelainen. Henkeen ja vereen, vaikka koti onkin nyt 20 metriä Leppävirran puolella. Anneli on tehnyt pitkän uran Varkauden nuorisopalveluiden piirissä. Välillä hän on pysähtynyt itsekin ihmettelemään, miten arka ja hiljainen tyttö on päätynyt sosiaalisuutta vaativaan ammattiin. Paras arvaus on kohtalo. – Olin 22-vuotias merkonomi jäädessäni työttömäksi ja työvoimatoimisto lähetti minut nuorisotoimistoon haastatteluun. Minut pestattiin sinne toimistohommiin, Anneli muistelee. – Pistin toimiston paperit hetkessä järjestykseen ja nuorisosihteeri totesi, että oletpa fiksu karvakorva. Aloin ajatella, että ehkä minussa voisi olla potentiaalia. Tuo potentiaali on vuosien aikana toteutunut monella tavalla. Anneli on edennyt nuorisopalveluissa kanslistista toimistosihteeriksi ja lopulta vuonna 2010 osallisuuskoordinaattoriksi. Hän on myös kouluttautunut työn ohessa lähihoitajaksi ja yhteisöpedagogiksi. Tehonainen on ollut vuodesta 2003 alkaen kehittämässä Varkauden lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen rakenteita. Aiemmin myös kansainvälinen toiminta kuului työtehtäviin. – Ikimuistoisimpia hetkiä uralta ovat EU:n nuoriso-ohjelman mukaiset nuorten ryhmävaihdot ja vapaaehtoistyöprojektit. Erityisesti mieleen on jäänyt vuonna 2002 varkautelaisten nuorten kanssa järjestetty Kravatit ojossa -ryhmävaihtoprojekti. Sen puitteissa Varkaudessa vieraili nuoria Saksasta, Bosnia-Herzegovinasta ja Kosovosta. Projekti valittiin edustamaan Suomea nuoriso-ohjelman arviointitilaisuuteen Brysseliin. – Tein projektista kuvallisen esityksen tilaisuuteen. Taputuksista ei ollut tulla loppua. Projektiluontoinen työ on ollut välillä hektistä ja uuvuttavaakin. Parasta vastapainoa sille ovat tarjonneet oma koti ja sen lähellä sijaitseva kotipaikka Huruslahden rannalla. Vaikka Anneli on reissannut yli 20 maassa, hän on asunut aina Varkaudessa tai kaupungin läheisyydessä. – Olen pienviljelijän tytär ja asunut lapsuuteni järvenrannalla. Asuin viisi vuotta kerrostalossa Joutenlahdessa, mutta se ei sopinut minulle lainkaan. Tärkeitä ovat luonnon lisäksi myös eläimet. Annelilla on aikoinaan ollut muun muassa seitsemän kania, mutta nykyisin silmäterä on irlanninsetteri Nuppu. – Kutsun häntä sydämeni valoksi. Lempi-hommaamme on makoilla sohvalla ja katsoa Sydämen asialla -sarjaa. Ensi keväänä koittaa suuri elämänmuutos, kun Anneli jää työstään eläkkeelle. Tylsää ei varmasti tule. Siitä pitävät huolta Nuppu, keväällä alkavat pihatyöt, kukkien hoito ja erityisesti Annelin kuusi lastenlasta. – Ilmassa on vähän haikeutta, mutta enemmän odotusta.
Kortin edut ja käyttöohje: 9-kortti on peruskoulun 9.-luokkalaisille suunnattu palvelujen etukortti. Sillä saa erilaisia alennuksia ja jopa ilmaiskäyntejä kulttuurin ja liikunnan kohteisiin. 9-kortti jaetaan kaikille varkautelaisille 9.-luokkalaisille ja se on voimassa lukuvuoden. Kortti jaetaan koulujen kautta eikä sen saaminen maksa oppilaalle. 9-kortti on henkilökohtainen, edun saa korttia näyttämällä ja se on voimassa vain vapaa-aikana eli ei esimerkiksi koulujen retkillä. Kortin käyttäjän on syytä varautua todistamaan henkilöllisyytensä.
Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta! Elämässä eteenpäin - ohjausta alle 30 -vuotiaille! Ohjaamossa olet aina oikeassa paikassa - saat apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamo tarjoaa tietoa ja ohjausta nopeasti ja tarpeiden mukaan. Ohjaamoon on helppo tulla. Sisään voi astua aukioloaikojen puitteissa vapaasti tai ajanvarauksella. Ohjaamo on avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13-16. Palvelu on maksutonta, ja jos tutun nuoren tilanne mietityttää, myös nuorten läheiset ja heidän kanssaan työtä tekevät voivat ottaa yhteyttä Ohjaamoon .
Varkaudessa toimii Ankkuriryhmä , Ryhmässä työskentelee kaksi poliisia sekä sosiaali- ja nuorisotyön ammattilainen. Ryhmä toimii moniammatillisesti rikoksia ennalta estävässä hengessä. Ankkuriryhmä tekee ennaltaehkäisevää työtä nuorten ja heidän perheidensä kanssa puuttumalla nuorten rikolliseen käyttäytymiseen. Ankkurin tärkein tehtävä on työskennellä alle 18 -vuotiaiden rikoksilla ja päihteiden käytöllä oireilevien nuorten kanssa. Lisäksi Ankkuriryhmässä käsitellään viharikoksia. Ankkuritoimijoihin voit ottaa yhteyttä mm: lasten ja nuorten tekemissä rikosasioissa lasten ja nuorten päihteiden käyttöön liittyen koulukiusaamistilanteissa (kun koulun omat toimet eivät ole riittäneet) koulu-uhkaepäilyissä vihapuhe-/ viharikosasioissa
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- 12
- 13
- …
- seuraava ›
- viimeinen »