Jani Harinen nauttii, kun keksii keinoja helpottaa hoitajien työtä

Pidetään Varkauden puolia! Äänestämällä aluevaaleissa voit vaikuttaa!

osallistu_oikeesti_oranssi.png

 

Jani Harinen tahtoisi hölkätä aamuisin työpaikalleen Hyvinvointikeskus Aaltoon. Se ei kuitenkaan onnistu, koska toimisto eli läppäri, puhelimet ja paperit olisi silloin sullottava selkäreppuun keikkumaan juoksulenkillä mukana.

Hän on yksi Varkauden ja Joroisten kotihoidon kolmesta esihenkilöstä. Esihenkilöt organisoivat noin 140 kotihoidon työntekijän työt, hankkivat sijaiset ja ovat yhteydessä omaisiin. Varkauden ja Joroisten yhteistoiminta-alueella on noin 450–500 kotihoidon asiakasta.

Sairaanhoitaja Harinen aloitti nykyisessä työssään elokuun alussa tänä vuonna. Hoitoalalla hän ollut yli 10 vuotta. Johtamisen makuun mies pääsi palveluasumisen varaesimiehenä sekä esimiehen sijaisena Louhirinteen palvelukodissa.

”Kaipaan haasteita. Parasta on, kun voin tsempata työntekijöitä ja keksiä ratkaisuja, kuinka työtä voi järkeistää ja keventää hoitajien työtaakkaa.”

kuvassa jani harinen.
Kotisairaanhoidon hermokeskus eli kaikkien työntekijöiden yhteinen toimisto on Aallon aulakerroksessa.
Jani Harinen on yksi kotisairaanhoidon kolmesta esihenkilöstä.

Kotihoidon pääpaikka on Aallon aulakerroksessa. Kun vuorot vaihtuvat iltapäivällä, avokonttorin tietokoneiden edessä käy kuhina. Kymmenet vuoroaan lopettavat ja aloittavat hoitajat kirjaavat siellä asiakkaiden hoitotietoja.

”Emme istu suljettujen ovien takana, vaan työskentelemme samassa tilassa. Kaikki tykkäävät järjestelystä ja lähestyminen on helppoa. Hoidan luottamukselliset puhelut äänieristetyssä lasikopissa.”

Aallon uudet tilat saavat häneltä muutekin kiitosta.

”Toimistolta on mahtavat maisemat. Aamulla voi nähdä, kuinka aurinko nousee Komminselän takaa.”

Miten hoivatyötä voisi järkeistää ja lisätä alan vetovoimaa?

”Kotihoidossa on paljon avustettavaa työtä. Olemme rekrytoineet tänä vuonna neljä hoiva-avustajaa. Tulevaisuudessa heidän roolinsa varmasti kasvaa. Avustajien myötä hoitajien työtaakka kevenee ja asiakkaat saavat entistä parempaa hoivaa.”  

Harisen mukaan hoiva-alan kehittämisessä on potentiaalia. Alan suurimpia haasteita on työvoimapula.

”Pitäisi korostaa enemmän alan hyviä kuin huonoja puolia. Tämä on tärkeää, ihmisläheistä ja itsenäistä työtä.”

Harinen kaipaa toisinaan kenttätyöhön.

”Tykkään tavata ihmisiä ja kuunnella tarinoita heidän elämästään. Asiakkaat kertovat asioita ajasta, mistä en itse 34-vuotiaana tiedä.”

Hän on mies, jonka mielestä myös kanyylin laittaminen on kivaa.

Välitön, savolainen tunnelma ja rupattelun helppous on hänen mielestään työn parhaita puolia.

Joulun aatonaattona vuosi sitten töissä tapahtui jotain, mitä hän ei unohda. Varkautelaisessa palveluasumisyksikössä todettiin silloin ensimmäinen koronatartunta.

”Opettelin vasta esimiehen töitä ja tein ison työn omien sijaisten kanssa. Monen aatto meni uusiksi, kun kaikki apu kohdennettiin koronatartuntapaikkaan. Toimintamallit, suojavarusteet ja karanteenit olivat meille uutta. Olin hetken ahdistunut, kunnes tajusin, että kaupungilla on iskukykyä toimia nopeasti. Selvisimme säikähdyksellä.”

Harisen työnantaja vaihtuu, kuten muidenkin sote- ja pelastustoimen työntekijöiden vuoden 2023 alussa kaupungilta maakunnalliseksi hyvinvointialueeksi.

”Uudistus jännittää ja teettää paljon töitä. Se tuo varmasti mukanaan paljon hyvää ja yhdenmukaistaa pohjoissavolaisten sote-palveluita.”

Harinen haluaisi hölkätä töihin, koska tykkää juosta. Hän harrastaa maratoneja.

”Liikunta on minulle paras lääke saada työpäivän jälkeen pää tyhjäksi. Juoksen kesällä ja hiihdän talvella. Hyvä, fyysinen kunto auttaa jaksamaan.”  

 

Teksti: Vuoko Viljakka

Kuvat: Merja Männikkö