Työllisyys ja työttömyys

Työttömyys vaikuttaa haitallisesti sekä terveyteen että hyvinvointiin. Tämä liittyy erityisesti pitkittyneeseen työttömyyteen. Selkein vaikutus työttömyydellä on henkilön toimeentuloon, ja pitkittyessään työttömyys lisää riskiä köyhyyteen. 

Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat sairaampia kuin työlliset. Toisaalta huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon. Tämä ns. selektio tarkoittaa, että toisaalta työttömyys johtaa huonoon terveyteen sekä sitä, että huono terveys voi johtaa korkeampaan työttömyysriskiin. Terveemmät siis työllistyvät nopeammin ja heikomman terveyden omaavat joutuvat todennäköisemmin työttömiksi.

Monet tekijät ja yksilölliset ominaisuudet voivat lieventää (vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja hyvät selviytymiskeinot) tai pahentaa (toistuvat työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, korkea ikä, häpeä, taloudelliset vaikeudet, alkoholin käyttö ja mielenterveysongelmat) työttömyyden terveysvaikutuksia.

Varkauden työttömyysaste oli joulukuussa 2019 12,8 %, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Varkaudessa työttömyys on laskenut viimeisen neljän vuoden ajan. Aktivointiaste, joka kuvaa palveluissa olevien henkilöiden osuutta, oli joulukuussa 2019 korkeampi Varkaudessa (32,7 %) kuin Pohjois-Savossa (25,6 %) ja koko maassa (30,1 %).

 

2016

2017

2018

Koko maa

13,2

11,5

9,7

Pohjois-Savo

13,4

12,0

10,4

Varkaus

17,2

15,0

13,4

Työttömät, % työvoimasta (Lähde: Sotkanet)