Hyvinvointi ja palvelut

Kaupunkistrategian päivittämiseksi hyvinvoinnin edistämisen ja palveluiden osalta on kauounginhallitus perustanut kaksi työryhmää ja niiden alaryhmät:

  1. Hyvinvoinnin edistäminen (puheenjohtaja Mervi Pietinen)
  2. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen
    • Palveluverkkoa koskevat linjaukset (puheenjohtaja Jari Tikkanen)
    • Sote-uudistuksen huominen kaupungin palvelurakenteessa ja ratkaisuissa (puheenjohtaja Markko Rothström)
    • Tukipalvelut (puheenjohtaja Risto Husu)

Asukkailta kysyttiin: Mikä on sinulle tärkeintä hyvinvoinnin edistämisen ja palvaluiden kannalta?
Asukkaiden vastauksissa eniten korostui liikunta ja harrastukset, toiseksi eniten vastauksia tuli nopeasta terveydenhuollon palveluihin pääsystä ja saavutettavuudesta. Neljänneksi eniten vastauksia sai kulttuuri ja tapahtumat. Vastaukset on viety strategiatyöryhmien hyödynnettäväksi. Kiitos kaikille vastanneille!

1. Hyvinvoinnin edistäminen
Työryhmä 1. hyvinvoinnin edistäminen kokoontui ensimmäisen kerran 8.12.2021. Ryhmässä on laaja edustus eri toimialoilta. Tavoitteena työskentelyllä on luoda hyvinvointia tukevan toiminnan tavoitteet vuoden 2025 loppuun asti. Strategiassa tulee ottaa huomioon sote-uudistuksen vaikutukset ja pohtia, kuinka asukkaiden tarpeet voidaan uudessa tilanteessa paremmin huomioida. Työssä hyödynnetään hyvinvointisuunnitelmassa olevaa tukimustietoa ja hyvinvointitavoitteita.

Toisen kerran työryhmä 1. hyvinvoinnin edistäminen kokoontui 10.1.2022. Työryhmässä käytiin läpi asukastilaisuuden ideointityöpajassa tulleita hyvinvointiin liittyviä ajatuksia. Näitä olivat esimerkiksi perheiden, lasten ja nuorten syrjäytymisen estäminen jo varhaisessa vaiheessa sekä kulttuurin merkitys hyvinvointiin. Keskustelussa nostettiin esille lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (linkki tästä), joka niin ikään tulee huomioida strategian tavoitteissa. Työryhmä keskusteli myös turvallisuuden merkityksestä hyvinvoinnille ja turvallisuussuunnitelman päivittämisen tarpeesta.

Kolmannessa kokouksessa 25.1.2022 työryhmä keskittyi väliraportin työstämiseen. Keskustelua heräsi toiminnan arvioinnista mittaamisen avulla. Erilaisia indikaattoreita on olemassa paljon ja jokaiseen strategiseen tavotteeseen tulisi valita tarkoituksenmukaisimmat mittarit, unohtamatta toiminnan laadun arvioimista. Ryhmä kokee ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeäksi osaksi hyvinvoinnin edistämistä.

Kokouksessaan 15.2 työryhmä keskusteli väliseminaarissa heränneistä ajatuksista. Ryhmä koki tärkeäksi ottaa kuntalaisen kokemuksen huomioon toimintaa arvioitaessa. Jotkin palvelut ovat sellaisia, että niiden vaikuttavuus ei tule esille heti vaan se selviää vain pitkäaikaisella tutkimuksella. Työryhmä tuli siihen johtopäätökseen, että strategian taso tulee olla yleinen ja tarkemmalla tasolla hyvinvointia edistävä toiminta tulee esille hyvinvointikertomuksessa. Punaisena lankana työssäöän työryhmä haluaa pitää sujuvan arjen edellytyksiä kaikissa ikäryhmissä.

Viimeisessä kokouksessa 15.3. työryhmä keskusteli hyvinvointitavoitteista eri kohderyhmiin peilaten. Hyvinvoinnin edistäminen koskettaa kaikkia ikäryhmiä ja strategiassa halutaan varmistaa kokonaisvaltainen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus kaikille asukkaille. Työryhmä keskusteli ikäihmisten näkemisestä voimavarana kaupungillemme ja koki sen tärkeäksi. Tavoitteiksi kirjattiin muun muassa yhdenvertaiset, saavutettavat palvelut ja mahdollisuudet liikuntaan ja luontoympäristön monimuotoiseen käyttöön.

2.1 Palveluverkkoa koskevat linjaukset
8.12.2021 kokoontui työryhmä 2.1 palveluverkkoa koskevat linjaukset ensimmäisen kerran. Ryhmän tavoitteena on pohtia palveluverkon painopistealueita ja kuinka yhteistyötä eri palveluiden välillä voidaan sujuvoittaa.

Työryhmä 2.1 kokoontui toisen kerran 12.1.2022. Viranhaltijat esittelivät keväällä 2021 työstetyn sivistystoimen palveluverkkosuunnitelman ja sen pohjalta käytiin keskustelua. Ryhmässä esiteltiin myös tuoreimmat oppilasennusteet sekä käytiin läpi esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilannetta. Yhteinen tahtotila on huomioda kaikessa työskentelyssä se, kuinka linjaukset vaikuttavat asukkaiden, etenkin lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Kolmas kokous työryhmällä oli 26.1.2022. Tässä kokouksessa avattiin perusoppetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannusten muodostumista ja niihin vaikuttavia seikkoja. Esittelyssä tuli esille, että perusopetus tulisi nähdä vetovoimatekijänä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Työryhmä totesi, että palveluverkkoa koskevat linjaukset ovat sellaisia, että ne tulisi tehdä pidemmällä tähtäimellä kuin valtuustokauden ajaksi, jotta toiminnan suunta turvataan.

Työryhmän neljännessä kokouksessa 16.2. keskusteltiin väliseminaarissa heränneistä ajatuksista. Keskustelussa tuli esille, että strategiatyö ja kouluverkkotyö tulisi erottaa toisistaan. Kouluverkkotyö on iso ja pitkäjänteinen prosessi, jota laki säätelee. Strategiatyössä puolestaan on välttämätöntä ottaa oppilasmäärän pieneneminen ja taloudellisten resurssien niukkuus huomioon sekä tehdä niiden perusteella linjaukset ja reunaehdot kouluverkkotyölle. Näin strategiassa ei tulla esittämään ratkaisuja, vaan ne perusteet, joilla ratkaisut tullaan tekemään.

Kokouksessa 23.3.2022 työryhmä tarkasteli viranhaltijatyönä valmisteltua loppuraporttia. Työryhmä totesi, että kaksi faktaa tulee määrittämään toimia tulevaisuudessa: väestöennuste sekä talouden realiteetit. Loppuraportissa työryhmän pääteemat ovat: laatu ja vetovoima, taloudellisuus ja vaikuttavuus, kasvatus ja osaaminen sekä osallisuus ja hyvinvointi. Työryhmä myös keskusteli maailmantilanteesta ja sen mahdollisista vaikutuksista perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen toimintaan.

Viimeisessä kokouksessaan 30.3.2022 työryhmä hioi loppuraporttia. Ryhmä oli yksimielinen siitä, että toiminta tulee perustua ajantasaisella tiedolla johtamiseen ja näki kasvatuksellisen jatkumon erittäin tärkeänä seikkana. Työryhmä totesi, että "eväät" toisen asteen opintoihin saadaan peruskoulussa ja se tähdentää ehkäisevät toiminnan ja varhaisen tuen merkitystä.

2.2 Sote-uudistuksen huomioiminen kaupungin palvelurakenteessa ja ratkaisuissa
Työryhmä 2.2 Sote-uudistuksen huomioiminen ratkaisussa kokoontui ensimmäisen kerran 14.12.2021. Työryhmän tavoitteena on tunnistaa sote-uudistuksen mukanaan tuomat toiminnan ja palvelurakenteiden muutokset sekä niiden edellyttämät toimenpiteet. Ryhmä pyrkii etsimään mahdollisesti avoimeksi jääviä kysymyksiä ja työstämään ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Laajempana taustakuvana toimii se, millainen kaupunki Varkaus on kun hyvinvointialueet ovat käynnistyneet?

Toinen kokoontuminen työryhmällä 2.2 Sote-uudistuksen huomioiminen pidettiin 13.1.2022. Työryhmässä käytiin läpi uudistuksen vaikutuksia ICT-palveluihin sekä tietojärjestelmiin. Kokouksessa myös listattiin hyvinvointialueen ja kunnan yhdyspinnassa olevia palveluita, joissa jatkossa tullaan toimimaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa tai joudutaan keskustelemaan palveluiden järjestämisvastuusta. Esimerkki yhteistyöstä on opiskelijaterveydenhuolto, joka siirtyy hyvinvointialueen järjestämisvastuulle, mutta  toiminta tapahtuu kouluilla ja tarvitaan tiivistä yhteistyötä perusopetuksen kanssa. Ryhmässä nostettiin tärkeäksi se, että työtä tehdään asiakkaalle ja kuntalaisen etu tulee olla ensisijalla.

Kolmannessa kokouksessa 27.1.2022 oli työryhmän vieraana tekninen johtaja esittelemässä sote-uudistuksessa huomioitavia toimintaja teknisen toimen näkökulmalta. Sote-uudistuksen lainsäädännön mukaan kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat kunnan tilat siirtyvät hyvinvointialueen vuokrattaviksi. Tästä syystä kaupungin tarvitsee järjetää näiden tilojen hallinnointiin liittyvät asiat uudella tavalla. Työryhmä sai myös tiedon, että hyvinvointialueilla ollaan rakentamassa yhteistoimintamalleja, jotta voidaan turvata tärkeiden, moniammatillista osaamista ja yhteistyötä vaativien palveluiden jatkuvuus.

Kokouksessaan 25.3.2022 työryhmä totesi, ettei ryhmä voi työstää loppuraporttia, sillä sote-uudistuksen valmistelu jatkuu koko tämän vuoden ja eteen tulee jatkuvasti uusia asioita, joihin tulee reagoida ketterästi. Sen sijaan työryhmä esittää tämän hetkiset huomiot ja joitakin linjauksia aiheeseen liittyen. Kokouksessa todettiin, että kunnan tehtävät tulevat painottumaan vielä laajemmassa määrin tulevaisuudessa hyvinvoinnin edistämiseen. Linjattiin, että kunnan ja hyvinvointialueen välillä tulee olla vahva ja syvä kumppanuus, koska meillä on yhteinen asiakas: jokainen varkautelainen asukas. Kummankin toimijan tulee varmistaa, että asiakas saa tarvitsema palvelupolku toteutuu ilman katkoksia.

2.3 Tukipalvelut
Työryhmä 2.3 Tukipalvelut kokoontui ensimmäisen kerran 20.1.2022. Työryhmän tehtävänä on muodostaa ehdotus talous- ja palkkahallinnon sekä ruokapalveluiden järjestämisestä vuonna 2023, sote-uudistuksen jälkeen. Tärkeimpänä prioriteettina palveluiden järjestämisessä on lähipalveluperiaate ja työpaikkojen säilyminen Varkaudessa. Ensimmäisessä kokoontumisessa esiteltiin asian valmistelu sekä avoimena olevat kysymykset. Ryhmä oli yksimielinen etenemissuunnitelmasta.

2.3 Tukipalvelut-työryhmän toienn kokoontuminen oli 3.3.2022. Kokouksessa esiteltiin talous- ja palkkahallinnon muutoksen viranhaltijatyönä tehty projektisuunnitelma. Työryhmässä myös pohdittiin teknisen toimen organisaation muutostarvetta, kun ruoka- ja puhtauspalvelut tulevat sote-uudistuksen myötä siirtymään kaupungilta pois. Tämä voisi mahdollistaa palvelualueiden yhdistämisen, joka puolestaan keventäisi hallintoa ja voisi mahdollisesti tuoda taloudellista säästöä organisaatiolle.

Työryhmät esittelivät valtuustoseminaarissa 4.4.2022 loppuraporttinsa ja ryhmien työskentely päättyi. Strategiatyö etenee eri työryhmien raporttien koostamisessa yhtenäiseen muotoon ja viemisessä päätöksentekoon kevään ja kesän 2022 aikana.

Kiitos kaikille työryhmän jäsenille; valtuutetuille, viranhaltijoille ja henkilöstön edustajille sekä asukkaille ajatuksistanne ja ideoistanne!